Ikääntyneen kuntoutujan kotiutumisen edistyminen toimijuutta vahvistamalla
Selkama, Anna (2021)
Selkama, Anna
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021112521682
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021112521682
Tiivistelmä
Tutkimuksellisen kehittämistyön tarkoituksena oli kehittää ikääntyneiden kuntoutujien toimijuutta vahvistavia toimintatapoja, kuntoutujien ja ammattilaisten näkökulmista kotiutumisen edistymiseksi. Tuotoksena syntyi kuvaus kuntoutujan toimijuutta vahvistavista toimintatavoista kuntoutujien ja ammattilaisten näkökulmista kotiutumisen edistymiseksi akuuttiosaston hoitojaksolla. Toimintaympäristönä tutkimuksellisessa kehittämistyössä oli Keski- Uudenmaan sote- kuntayhtymän (Keusoten) akuuttiosasto Tuusulassa. Tutkimuksellisessa kehittämistyössä käytettiin toimintatutkimuksellista lähestymistapaa. Aineiston kerääminen toteutui vaiheittain, laadullisin aineistonkeruun menetelmin kuntoutujien teemahaastatteluilla ja kahdella erillisellä yhteiskehittelytilaisuudella ammattilaisten kesken. Teemahaastattelun runko ja kysymykset oli johdettu kehittämistyön teoreettisesta viitekehyksestä. Yhteiskehittelyissä käytettiin Ideointipuu- menetelmää sovelletusti sähköisellä Jamboard- alustalla. Aineistot analysoitiin kaikissa kehittämistehtävissä aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tulosten mukaan kuntoutujan tuli olla mukana kotiutumisen suunnittelussa niin, että tietoisuus kotiutumisaikataulusta ja sen edistymiseen liittyvistä toimintatavoista mahdollistui yhteisen keskustelun kautta. Tärkeäksi nähtiin, että toimintaympäristön tuli mahdollistaa kuntoutujan voimavaroja huomioiva, yksilöllisyyteen perustuva kiireetön ilmapiiri kotiutumisen edistymiseksi. Kuntoutujalla tuli olla mahdollisuus tehdä osastolla arkisia asioita ja päivittäistoimia samoin, kuin oli tottunut tekemään kotona.
Toimijuutta vahvistavana tekijänä kuvautui tulosten mukaan myös kuntoutujan mahdollisuus lihasvoima- ja tasapainoharjoitteluun ammattilaisten ohjauksessa tai omatoimisesti. Ohjauksessa tärkeää oli ammattilaisten positiivinen kannustus ja tapa toimia neuvovalla otteella, ei käskien. Huomio kiinnittyi lisäksi kuntoutujan toiveiden kuunteluun ja siihen, että kuntoutujalla oli mahdollisuus hyödyntää aiempaa osaamista ja olemassa olevia taitoja hoitojakson aikana osastolla. Kuntoutujien näkökulmasta toimijuuden vahvistamisen ja kotiutumisen edistymisen rajoitteena oli ammattilaisten kiire. Vastaavasti ammattilaisten näkökulmasta heillä ei ollut antaa kuntoutujille niin paljon aikaa, kuin olisivat halunneet kiireisen työtahdin vuoksi.
Tulosten perusteella kaikilla toimijoilla hoitojaksolla tulee olla yhteinen tavoitteellinen näkemys kuntoutujan kotiutumisen edistymiseksi ja toimijuuden vahvistamiseksi. Hoitojakson tulee olla vuorovaikutteinen kokonaisuus, jossa tiedon tulee kulkea sujuvasti kuntoutujan sekä ammattilaisten välillä. Kotiutumista ennakoidaan hoitojakson alusta lähtien. Hoitojaksolla tulee varmistaa, että kuntoutujaa informoidaan selkeästi kotiin suunnitteluista mahdollisista jatkotoimenpiteistä ja ymmärrys on yhtenäinen kuntoutujan ja ammattilaisten näkökulmista. Kehittämistyön tuloksia voidaan hyödyntää muilla Keusoten toiminta- alueen vastaavilla akuuttiosastoilla ja sovelletusti myös muissa toimintaympäristöissä organisaation ulkopuolella.
Tulosten mukaan kuntoutujan tuli olla mukana kotiutumisen suunnittelussa niin, että tietoisuus kotiutumisaikataulusta ja sen edistymiseen liittyvistä toimintatavoista mahdollistui yhteisen keskustelun kautta. Tärkeäksi nähtiin, että toimintaympäristön tuli mahdollistaa kuntoutujan voimavaroja huomioiva, yksilöllisyyteen perustuva kiireetön ilmapiiri kotiutumisen edistymiseksi. Kuntoutujalla tuli olla mahdollisuus tehdä osastolla arkisia asioita ja päivittäistoimia samoin, kuin oli tottunut tekemään kotona.
Toimijuutta vahvistavana tekijänä kuvautui tulosten mukaan myös kuntoutujan mahdollisuus lihasvoima- ja tasapainoharjoitteluun ammattilaisten ohjauksessa tai omatoimisesti. Ohjauksessa tärkeää oli ammattilaisten positiivinen kannustus ja tapa toimia neuvovalla otteella, ei käskien. Huomio kiinnittyi lisäksi kuntoutujan toiveiden kuunteluun ja siihen, että kuntoutujalla oli mahdollisuus hyödyntää aiempaa osaamista ja olemassa olevia taitoja hoitojakson aikana osastolla. Kuntoutujien näkökulmasta toimijuuden vahvistamisen ja kotiutumisen edistymisen rajoitteena oli ammattilaisten kiire. Vastaavasti ammattilaisten näkökulmasta heillä ei ollut antaa kuntoutujille niin paljon aikaa, kuin olisivat halunneet kiireisen työtahdin vuoksi.
Tulosten perusteella kaikilla toimijoilla hoitojaksolla tulee olla yhteinen tavoitteellinen näkemys kuntoutujan kotiutumisen edistymiseksi ja toimijuuden vahvistamiseksi. Hoitojakson tulee olla vuorovaikutteinen kokonaisuus, jossa tiedon tulee kulkea sujuvasti kuntoutujan sekä ammattilaisten välillä. Kotiutumista ennakoidaan hoitojakson alusta lähtien. Hoitojaksolla tulee varmistaa, että kuntoutujaa informoidaan selkeästi kotiin suunnitteluista mahdollisista jatkotoimenpiteistä ja ymmärrys on yhtenäinen kuntoutujan ja ammattilaisten näkökulmista. Kehittämistyön tuloksia voidaan hyödyntää muilla Keusoten toiminta- alueen vastaavilla akuuttiosastoilla ja sovelletusti myös muissa toimintaympäristöissä organisaation ulkopuolella.