Fyysinen harjoittelu osana fysioterapiaa multippeliskleroosin uupumuksessa
Nätkynmäki, Anna (2021)
Nätkynmäki, Anna
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060915293
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060915293
Tiivistelmä
Uupumusta pidetään yhtenä yleisimpänä sekä yhtenä invalidisoivampana oireena MS-tautia sairastavilla yksilöillä. Uupumusta voidaan kuvata subjektiivisena kokemuksena fyysisen tai psyykkisen energian puutteesta, tarpeena levätä ja heikentyneenä motivaationa. On raportoitu, että MS-tautia sairastavilla fyysinen aktiivisuus voi ehkäistä invaliditeettia sekä masennuksen oiretta. On mahdollista, että fyysinen harjoittelu voi vähentää uupumuksen oireilua sekä parantaa elämänlaatua MS-tautia sairastavien yksilöiden kohdalla.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli integroivan katsauksen muodossa koota olemassa olevaa tieteellistä tietoa MS-taudin uupumuksen patologisista mekanismeista ja harjoittelun tuomista adaptaatioista. Työn tavoitteena oli luoda katsaus, jonka avulla voidaan tutkia mahdollisia yhtäläisyyksiä MS-taudin uupumuksen patologisten mekanismien sekä harjoittelun mahdollistamien adaptaatioiden välillä. Mahdolliset johtopäätökset voisivat tukea harjoittelun mahdollisuuksia osana MS-taudin uupumuksen fysioterapiaa. Katsauksen aineisto haettiin spesifeistä tietokannoista ja aineiston rajausta määrittivät sisäänotto- ja poissulkukriteerit. Aineiston analysoinnissa hyödynnettiin sisällönanalyysiä, jonka myötä aineisto kävi läpi pelkistämisen, ryhmittelyn ja käsitteiden muodostamisen konteksteihin.
Aineiston perusteella voidaan havaita, että MS-taudin uupumuksen mekanismeilla ja harjoittelun mahdollisilla adaptaatioilla on yhtäläisyyksiä. MS-taudin uupumus voi tapahtua neuraalikudoksen rakenteellisen vaurion, tulehdustekijöiden ja rekrytoinnin muutosten sekä homeostasian järkkymisestä seuraavan metakognitiivisen tulkinnan seurauksena. Spesifit fyysisen harjoittelun muodot voivat tuottaa toisistaan erilaisia adaptaatioita eri edellä mainittuihin uupumuksen mekanismeihin. Esimerkiksi kestävyysharjoittelun myötä adaptaatioita voi tapahtua verenkiertoelimistön ja neurokudoksen metabolisen ympäristön tasolla. Voimaharjoittelu taas voi tuottaa adaptaatioita hermolihasjärjestelmän toiminnassa ja taitoharjoittelu neuraalikudoksen sekä aistien integraation tasolla. Fyysinen harjoittelu voi helpottaa uupumuksen oiretta, mikä voi näyttäytyä muutoksena kuormituksen sietokyvyssä, elämänlaadussa, kognitiivisessa toimintakyvyssä, mielialassa sekä toiminnallisuudessa. Kuitenkin, aineisto tukee fyysisen harjoittelun olevan hyödyllinen MS-tautia sairastaville yksilöille, sillä fyysisesti aktiivisilla yksilöillä on havaittu vähemmän oireiden, kuten masennuksen ja invaliditeetin, ilmaantuvuutta. Kaikesta huolimatta tulevaisuudessa tarvitaan tutkimustietoa esimerkiksi kliinisten tutkimusten osalta. Fyysisen harjoittelun tuomat hyödyt sekä niiden yhtäläisyydet uupumusoireiden mekanismien kanssa tukee ajatusta harjoittelun sisällyttämisestä MS-tautia sairastavien yksilöiden fysioterapian keinoihin.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli integroivan katsauksen muodossa koota olemassa olevaa tieteellistä tietoa MS-taudin uupumuksen patologisista mekanismeista ja harjoittelun tuomista adaptaatioista. Työn tavoitteena oli luoda katsaus, jonka avulla voidaan tutkia mahdollisia yhtäläisyyksiä MS-taudin uupumuksen patologisten mekanismien sekä harjoittelun mahdollistamien adaptaatioiden välillä. Mahdolliset johtopäätökset voisivat tukea harjoittelun mahdollisuuksia osana MS-taudin uupumuksen fysioterapiaa. Katsauksen aineisto haettiin spesifeistä tietokannoista ja aineiston rajausta määrittivät sisäänotto- ja poissulkukriteerit. Aineiston analysoinnissa hyödynnettiin sisällönanalyysiä, jonka myötä aineisto kävi läpi pelkistämisen, ryhmittelyn ja käsitteiden muodostamisen konteksteihin.
Aineiston perusteella voidaan havaita, että MS-taudin uupumuksen mekanismeilla ja harjoittelun mahdollisilla adaptaatioilla on yhtäläisyyksiä. MS-taudin uupumus voi tapahtua neuraalikudoksen rakenteellisen vaurion, tulehdustekijöiden ja rekrytoinnin muutosten sekä homeostasian järkkymisestä seuraavan metakognitiivisen tulkinnan seurauksena. Spesifit fyysisen harjoittelun muodot voivat tuottaa toisistaan erilaisia adaptaatioita eri edellä mainittuihin uupumuksen mekanismeihin. Esimerkiksi kestävyysharjoittelun myötä adaptaatioita voi tapahtua verenkiertoelimistön ja neurokudoksen metabolisen ympäristön tasolla. Voimaharjoittelu taas voi tuottaa adaptaatioita hermolihasjärjestelmän toiminnassa ja taitoharjoittelu neuraalikudoksen sekä aistien integraation tasolla. Fyysinen harjoittelu voi helpottaa uupumuksen oiretta, mikä voi näyttäytyä muutoksena kuormituksen sietokyvyssä, elämänlaadussa, kognitiivisessa toimintakyvyssä, mielialassa sekä toiminnallisuudessa. Kuitenkin, aineisto tukee fyysisen harjoittelun olevan hyödyllinen MS-tautia sairastaville yksilöille, sillä fyysisesti aktiivisilla yksilöillä on havaittu vähemmän oireiden, kuten masennuksen ja invaliditeetin, ilmaantuvuutta. Kaikesta huolimatta tulevaisuudessa tarvitaan tutkimustietoa esimerkiksi kliinisten tutkimusten osalta. Fyysisen harjoittelun tuomat hyödyt sekä niiden yhtäläisyydet uupumusoireiden mekanismien kanssa tukee ajatusta harjoittelun sisällyttämisestä MS-tautia sairastavien yksilöiden fysioterapian keinoihin.