Hoitotarvikepalvelun asiakkaan hoitosuunnitelma
Lehtipää, Maarit (2021)
Lehtipää, Maarit
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060815095
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060815095
Tiivistelmä
Sähköiset hoitosuunnitelmat tukevat asiakkaan kokonaisvaltaista hoitoa. Asiakkaan hoitoketju sujuvoituu ja mahdolliset virheet hoitoketjussa vähenevät. Hoitotarvikepalvelun asiakkuus on osa asiakkaan terveydenhoitoa, jolloin hoitosuunnitelman tallentuminen Kanta- arkistoon on asiakkaan hoidon toteutumisen edellytys. Oikein tehty hoitosuunnitelma turvaa asiakkaalle tuotetun hoitotarvikepalvelun hyvää laatua ja tukee asiakkaan omahoitoa, jolla voidaan vaikuttaa hoitotarvikkeista aiheutuneisiin kustannuksiin.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kerätä tietoa terveydenhuollon organisaation hoitajilta, lääkäreiltä, varastonhoitajalta sekä potilastietojärjestelmän pääkäyttäjältä hoitotarvikepalvelun asiakkaan sähköisen hoitosuunnitelman tekemiseen. Opinnäytetyön tavoitteena oli luoda toimiva sähköinen hoitosuunnitelma hoitotarvikepalvelun asiakkaille. Tavoitteena oli myös, että hoitosuunnitelma luo hyvät olosuhteet hoitotarvikepalvelun laadukkaalle toteuttamiselle. Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistoimintana, jonka lisäksi toteutettiin ryhmähaastattelu laadullisen tutkimuksella osana tutkimuksellista kehittämistoimintaa. Ryhmähaastattelun tuloksia käytettiin hoitosuunnitelman luomisen runkona.
Sähköisen hoitosuunnitelman luominen koettiin organisaatiossa erittäin tärkeänä ja ajankohtaisena asiana sekä kehittämisenkohteena. Hoitotarvikepalvelun kokonaisvaltaiselle ja laadukkaalle toteuttamiselle tarvittiin työkalu, joka vastaa myös lain säätämiin asetuksiin ja turvaa asiakkaiden sekä ammattilaisten tietosuojaa. Hoitotarvikepalvelun hoitosuunnitelman kehittäminen eteni systemaattisesti yhdessä hoitotarvikepalvelua toteuttavien ammattihenkilöiden kanssa.
Johtopäätöksenä on, että organisaatiossa käytössä olevat paperiset hoitotarvikelähetteet eivät tue laadukasta asiakkaan hoitotarvikepalvelun toteuttamista. Sen lisäksi organisaation ammattihenkilöiltä on puuttunut toiminnan työkalu ja tiedon siirto asiakasta koskevista hoitotarvikkeisiin liittyvistä asioista on ollut puutteellista. Myös hoitotarvikkeiden kirjaamiskäytänteissä on ollut epäselvyyttä ja eroja. Jotta opinnäytetyön tuloksena toteutettu sähköinen hoitosuunnitelma voidaan viedä organisaatiossa käytännön tasolle, on henkilöstölle järjestettävä perehdyttämistä ja koulutusta hoitosuunnitelman kirjaamisen käytänteistä.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kerätä tietoa terveydenhuollon organisaation hoitajilta, lääkäreiltä, varastonhoitajalta sekä potilastietojärjestelmän pääkäyttäjältä hoitotarvikepalvelun asiakkaan sähköisen hoitosuunnitelman tekemiseen. Opinnäytetyön tavoitteena oli luoda toimiva sähköinen hoitosuunnitelma hoitotarvikepalvelun asiakkaille. Tavoitteena oli myös, että hoitosuunnitelma luo hyvät olosuhteet hoitotarvikepalvelun laadukkaalle toteuttamiselle. Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistoimintana, jonka lisäksi toteutettiin ryhmähaastattelu laadullisen tutkimuksella osana tutkimuksellista kehittämistoimintaa. Ryhmähaastattelun tuloksia käytettiin hoitosuunnitelman luomisen runkona.
Sähköisen hoitosuunnitelman luominen koettiin organisaatiossa erittäin tärkeänä ja ajankohtaisena asiana sekä kehittämisenkohteena. Hoitotarvikepalvelun kokonaisvaltaiselle ja laadukkaalle toteuttamiselle tarvittiin työkalu, joka vastaa myös lain säätämiin asetuksiin ja turvaa asiakkaiden sekä ammattilaisten tietosuojaa. Hoitotarvikepalvelun hoitosuunnitelman kehittäminen eteni systemaattisesti yhdessä hoitotarvikepalvelua toteuttavien ammattihenkilöiden kanssa.
Johtopäätöksenä on, että organisaatiossa käytössä olevat paperiset hoitotarvikelähetteet eivät tue laadukasta asiakkaan hoitotarvikepalvelun toteuttamista. Sen lisäksi organisaation ammattihenkilöiltä on puuttunut toiminnan työkalu ja tiedon siirto asiakasta koskevista hoitotarvikkeisiin liittyvistä asioista on ollut puutteellista. Myös hoitotarvikkeiden kirjaamiskäytänteissä on ollut epäselvyyttä ja eroja. Jotta opinnäytetyön tuloksena toteutettu sähköinen hoitosuunnitelma voidaan viedä organisaatiossa käytännön tasolle, on henkilöstölle järjestettävä perehdyttämistä ja koulutusta hoitosuunnitelman kirjaamisen käytänteistä.