Z-sukupolven ihanne-esimies, pomo vai valmentaja?: Case: Alko
Leskinen, Aake (2021)
Leskinen, Aake
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060414251
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060414251
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa Alko oy:n Z-sukupolven myyjien mielipiteitä ihanne-esimiehen ominaisuuksista. Tutkimuksen toinen tavoite oli selvittää, kuinka nämä ominaisuudet toteutuvat tämänhetkisessä esimiestyössä Z-sukupolven edustajien mielestä. Tutkimuksella pyrittiin saamaan lisätietoa, kuinka heitä tulisi johtaa. Johtamista tarkasteltiin sukupolvijohtamisen sekä johtamiseen liittyvien muutoksien näkökulmasta. Tutkimuksessa oli tarkoitus selvittää, vastaako valmentava johtamistapa Z-sukupolven odotuksiin esimiestyöstä ja johtamisesta. Z-sukupolven määritelmänä käytettiin vuonna 1995 tai sen jälkeen syntyneitä henkilöitä.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisella eli määrällisellä tutkimusmenetelmällä. Kyseessä oli survey-tutkimus ja tutkimusaineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella, joka sisälsi sekä strukturoituja monivalintakysymyksiä että avoimia kysymyksiä. Ensimmäisessä monivalintakysymyksessä valittiin viisi tärkeintä ominaisuutta esimiehessä. Toisessa arvioitiin kyseisten ominaisuuksien toteutumista nykyisessä esimiehessä neliportaisella Likertin asteikolla. Avoimissa kysymyksissä määriteltiin ihanne-esimies sekä ominaisuudet, joita ei toivota esimiehellä olevan. Kysely tehtiin maaliskuussa 2021, ja kaikilla otantaan kuuluvilla oli mahdollisuus vastata siihen. Kyselyyn osallistui 161 Z-sukupolven myyjää, mikä oli 1.3.2021 tilaston mukaan 36,1 % otantaan kuuluvista myyjistä.
Tutkimustuloksen perusteella voidaan todeta, että valmentava johtamistyyli vastaa monilta osin niihin toiveisiin, joita Z-sukupolvella on esimiehen johtamistyyliin liittyen. He toivovat esimiehen kohtelevan kaikkia yhdenvertaisesti sekä hänen olevan helposti lähestyttävä ja luotettava. Esimieheltä toivotaan empatiakykyä sekä aktiivista palautteenantoa.
Tutkimustuloksen perusteella esimiesten olisi huomioitava nykyistä paremmin työssään ihmisten yhdenvertainen kohtelu. Tämä nousi tutkimuksessa Z-sukupolvelle tärkeimmäksi ominaisuudeksi esimiehessä, mutta nykytilaa arvioitaessa sai alimman arvion.
Tutkimuksesta saatuja tuloksia voidaan hyödyntää esimiestyössä ja sen kehittämisessä kohdeorganisaation lisäksi myös muissa organisaatioissa. Jatkotutkimusten kannalta olisi mielenkiintoista selvittää mitkä tekijät laskivat Z-sukupolven kokemusta työntekijöiden yhdenvertaisesta kohtelusta.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisella eli määrällisellä tutkimusmenetelmällä. Kyseessä oli survey-tutkimus ja tutkimusaineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella, joka sisälsi sekä strukturoituja monivalintakysymyksiä että avoimia kysymyksiä. Ensimmäisessä monivalintakysymyksessä valittiin viisi tärkeintä ominaisuutta esimiehessä. Toisessa arvioitiin kyseisten ominaisuuksien toteutumista nykyisessä esimiehessä neliportaisella Likertin asteikolla. Avoimissa kysymyksissä määriteltiin ihanne-esimies sekä ominaisuudet, joita ei toivota esimiehellä olevan. Kysely tehtiin maaliskuussa 2021, ja kaikilla otantaan kuuluvilla oli mahdollisuus vastata siihen. Kyselyyn osallistui 161 Z-sukupolven myyjää, mikä oli 1.3.2021 tilaston mukaan 36,1 % otantaan kuuluvista myyjistä.
Tutkimustuloksen perusteella voidaan todeta, että valmentava johtamistyyli vastaa monilta osin niihin toiveisiin, joita Z-sukupolvella on esimiehen johtamistyyliin liittyen. He toivovat esimiehen kohtelevan kaikkia yhdenvertaisesti sekä hänen olevan helposti lähestyttävä ja luotettava. Esimieheltä toivotaan empatiakykyä sekä aktiivista palautteenantoa.
Tutkimustuloksen perusteella esimiesten olisi huomioitava nykyistä paremmin työssään ihmisten yhdenvertainen kohtelu. Tämä nousi tutkimuksessa Z-sukupolvelle tärkeimmäksi ominaisuudeksi esimiehessä, mutta nykytilaa arvioitaessa sai alimman arvion.
Tutkimuksesta saatuja tuloksia voidaan hyödyntää esimiestyössä ja sen kehittämisessä kohdeorganisaation lisäksi myös muissa organisaatioissa. Jatkotutkimusten kannalta olisi mielenkiintoista selvittää mitkä tekijät laskivat Z-sukupolven kokemusta työntekijöiden yhdenvertaisesta kohtelusta.