"Tämähän on semmonen rauhoittava huone": kokemuksia metsäaistihuoneesta
Leinonen, Sanja; Pyykkönen, Anni (2021)
Leinonen, Sanja
Pyykkönen, Anni
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052812084
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052812084
Tiivistelmä
Tavoitteellista luontoavusteista toimintaa hyödynnetään sosiaali- ja terveyspalveluissa erilaisten asiakasryhmien hyvinvoinnin tukemisessa ja edistämisessä. Opinnäytetyössä käsitellään luonnon hyvinvointivaikutuksia ja niiden hyödyntämistä ikäihmisten hyvinvoinnin tukemisessa. Opinnäytetyössä tarkasteltiin Green Care -toimintaan pohjautuvan metsäaistihuoneen merkitystä ikäihmisten hyvinvointiin. Tarkoituksena oli kartoittaa kokemuksia metsäaistihuoneesta ja sen kehittämistarpeista. Tavoitteena oli saada tietoa, jonka avulla metsäaistihuoneen sisältöjä ja toimintaa voidaan kehittää. Toimeksiantajana opinnäytetyössä oli yksityinen palveluntuottaja, joka tarjoaa palveluasumista ikäihmisille.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena teemahaastatteluina. Tutkimusaineisto koostui yhteensä kahdeksasta yksilöhaastattelusta, joihin osallistui palveluasumisessa asuvia ikäihmisiä, heidän omaisiaan ja yksikön työntekijöitä. Haastatteluaineisto litteroitiin ja analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysilla.
Metsäaistihuoneella oli haastateltaville yksilöllisiä merkityksiä. Aistihuone koettiin rentouttavana, rauhoittavana ja mielialaa kohentavana paikkana. Aistihuone mahdollistaa yksin ja yhdessäoloa erilaisessa ympäristössä ja tuo vaihtelua asukkaiden arkeen sekä syyn lähteä kodin ulkopuolelle. Tulosten perusteella metsäaistihuoneen avulla on pystytty tukemaan yksikön asukkaiden hyvinvointia. Kehittämistarpeet liittyivät tilan sisältöihin ja käytettävyyteen sekä säännölliseen hyödyntämiseen. Työyhteisön yhteinen sitoutuminen metsäaistihuoneen käyttöön nähtiin tärkeänä osana ammatillista työtä.
Tutkimuksessa saatuja tuloksia voidaan hyödyntää metsäaistihuoneen kehittämisessä. Jatkossa voitaisiin tutkia yksikön työntekijöiden näkemyksiä metsäaistihuoneen käyttöön vaikuttavista tekijöistä. Aistihuoneen moniammatillisen hyödyntämisen kehittämiseksi tarvittaisiin myös lisää tietoa. Lisäksi voitaisiin tutkia metsäaistihuoneessa pidettäviin toimintatuokioihin osallistuvien asukkaiden kokemuksia. The thesis deals with a forest sensory room based on Green Care activities on the well-being of elderly people. The purpose of the study was to map out experiences of the sensory room and its development needs. The aim was to obtain information that can be used to develop the contents and activities of the sensory room.
The client organisation was a private service provider.
The study was carried out as a qualitative study. The research data consisted of a total of eight individual thematic interviews involving elderly people living in service housing, their relatives and unit’s employees. The interview material was transcribed and and analysed with a theory-based content analysis.
The forest sensory room enables experiences of relaxation, calming down and better mood. It also enables an elderly to be alone or together in a different environment and brings variety to the everyday lives of the residents. The development needs are related to the contents and usability of the room as well as regular use. The work community’s shared commitment to the use of the forest sensory room was considered important.
The result of the study can be used to develop the forest sensory room. In the future, research could be carried out on the views of the unit’s employees on the use of the forest sensory room and the factors affecting it. Information would also be needed to develop the multiprofessional use of the sensory room. In addition, the experiences of the residents in the forest sensory room’s functional events could be studied.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena teemahaastatteluina. Tutkimusaineisto koostui yhteensä kahdeksasta yksilöhaastattelusta, joihin osallistui palveluasumisessa asuvia ikäihmisiä, heidän omaisiaan ja yksikön työntekijöitä. Haastatteluaineisto litteroitiin ja analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysilla.
Metsäaistihuoneella oli haastateltaville yksilöllisiä merkityksiä. Aistihuone koettiin rentouttavana, rauhoittavana ja mielialaa kohentavana paikkana. Aistihuone mahdollistaa yksin ja yhdessäoloa erilaisessa ympäristössä ja tuo vaihtelua asukkaiden arkeen sekä syyn lähteä kodin ulkopuolelle. Tulosten perusteella metsäaistihuoneen avulla on pystytty tukemaan yksikön asukkaiden hyvinvointia. Kehittämistarpeet liittyivät tilan sisältöihin ja käytettävyyteen sekä säännölliseen hyödyntämiseen. Työyhteisön yhteinen sitoutuminen metsäaistihuoneen käyttöön nähtiin tärkeänä osana ammatillista työtä.
Tutkimuksessa saatuja tuloksia voidaan hyödyntää metsäaistihuoneen kehittämisessä. Jatkossa voitaisiin tutkia yksikön työntekijöiden näkemyksiä metsäaistihuoneen käyttöön vaikuttavista tekijöistä. Aistihuoneen moniammatillisen hyödyntämisen kehittämiseksi tarvittaisiin myös lisää tietoa. Lisäksi voitaisiin tutkia metsäaistihuoneessa pidettäviin toimintatuokioihin osallistuvien asukkaiden kokemuksia.
The client organisation was a private service provider.
The study was carried out as a qualitative study. The research data consisted of a total of eight individual thematic interviews involving elderly people living in service housing, their relatives and unit’s employees. The interview material was transcribed and and analysed with a theory-based content analysis.
The forest sensory room enables experiences of relaxation, calming down and better mood. It also enables an elderly to be alone or together in a different environment and brings variety to the everyday lives of the residents. The development needs are related to the contents and usability of the room as well as regular use. The work community’s shared commitment to the use of the forest sensory room was considered important.
The result of the study can be used to develop the forest sensory room. In the future, research could be carried out on the views of the unit’s employees on the use of the forest sensory room and the factors affecting it. Information would also be needed to develop the multiprofessional use of the sensory room. In addition, the experiences of the residents in the forest sensory room’s functional events could be studied.