Antropometriset mittaukset ja niiden käyttöalueet: Kirjallisuuskatsaus
Malkamäki, Emma; Sirviö, Olga (2021)
Malkamäki, Emma
Sirviö, Olga
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052410804
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052410804
Tiivistelmä
Antropometriset mittaukset ovat kehon koostumusta määrittäviä mittauksia, joiden avulla pystytään seuraamaan lapsen kasvua sekä ihmisen terveyden- ja ravitsemustilaa. Antropometriset mittaukset näkyvät kaikkialla terveydenhuollossa ja niillä on tärkeä rooli esimerkiksi erilaisten viitearvojen määrittämisessä potilaille. Tässä opinnäytetyössä käsiteltiin bioanalyytikon työn kannalta merkittäviä antropometrisia mittauksia, joita ovat pituus, paino, painoindeksi, ihopoimumittaus ja biosähköinen impedanssianalyysi.
Tämä tutkimus on kuvaileva kirjallisuuskatsaus, jonka tarkoituksena on tutkia antropometristen mittausten aiemman tutkimustiedon määrää, syvyyttä ja laajuutta sekä niiden käyttöalueita. Tutkimuksen tavoitteena on, että kirjallisuuskatsauksella tuotettua tietoa voitaisi tulevaisuudessa hyödyntää terveysalan opiskelijoiden, kuten bioanalyytikoiden koulutuksessa. Tutkimuksen vaiheita olivat tutkimuskysymysten muodostaminen, aineiston haku sekä aineiston analyysi ja tulosten tarkastelu. Katsauksen avulla vastattiin kahteen tutkimuskysymykseen: Mitkä ovat antropometristen mittausten käyttöalueet? Miten antropometristen mittausten avulla voidaan edistää terveyttä? Tutkimuksessa käytetty aineisto kerättiin CINAHL-, Medic- ja PubMed-tietokannoista. Tutkimukseen valikoitui lopulta 10 artikkelia.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että antropometristen mittausten yleisimpiä käyttötarkoituksia ovat kehonkoostumuksen määrittäminen sekä ihmisen ravitsemuksen ja fyysisen aktiivisuuden vaikutus kehonkoostumukseen. Antropometrisia mittauksia käytetään myös paljon apuna tutkimustyössä erilaisten ilmiöiden, kuten ylipainon ja sen vaikutusten tutkimisessa. Terveyden edistämiseen antropometrisia mittauksia käytetään ihmisen terveydentilan havainnollistamiseksi ja mahdollisten terveydellisten riskitekijöiden löytämiseksi. Mittausten avulla voidaan myös motivoida ihmisiä elämäntapamuutoksessa, esimerkiksi painon pudotuksessa
Tämä tutkimus on kuvaileva kirjallisuuskatsaus, jonka tarkoituksena on tutkia antropometristen mittausten aiemman tutkimustiedon määrää, syvyyttä ja laajuutta sekä niiden käyttöalueita. Tutkimuksen tavoitteena on, että kirjallisuuskatsauksella tuotettua tietoa voitaisi tulevaisuudessa hyödyntää terveysalan opiskelijoiden, kuten bioanalyytikoiden koulutuksessa. Tutkimuksen vaiheita olivat tutkimuskysymysten muodostaminen, aineiston haku sekä aineiston analyysi ja tulosten tarkastelu. Katsauksen avulla vastattiin kahteen tutkimuskysymykseen: Mitkä ovat antropometristen mittausten käyttöalueet? Miten antropometristen mittausten avulla voidaan edistää terveyttä? Tutkimuksessa käytetty aineisto kerättiin CINAHL-, Medic- ja PubMed-tietokannoista. Tutkimukseen valikoitui lopulta 10 artikkelia.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että antropometristen mittausten yleisimpiä käyttötarkoituksia ovat kehonkoostumuksen määrittäminen sekä ihmisen ravitsemuksen ja fyysisen aktiivisuuden vaikutus kehonkoostumukseen. Antropometrisia mittauksia käytetään myös paljon apuna tutkimustyössä erilaisten ilmiöiden, kuten ylipainon ja sen vaikutusten tutkimisessa. Terveyden edistämiseen antropometrisia mittauksia käytetään ihmisen terveydentilan havainnollistamiseksi ja mahdollisten terveydellisten riskitekijöiden löytämiseksi. Mittausten avulla voidaan myös motivoida ihmisiä elämäntapamuutoksessa, esimerkiksi painon pudotuksessa