Jätehuollon kustannusten tutkiminen: Yritys X
Hulkkonen, Eero (2021)
Hulkkonen, Eero
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052110213
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052110213
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittiin jätehuollon kehittämisen taloudellisia vaikutuksia. Opinnäytetyön toimeksiantaja oli innovoinut uutta jätehuoltomallia omistamaansa kiinteistöön. Työn tavoitteena oli tutkia miten nykyisen ja uuden jätehuollon kustannuksen eroavat toisistaan, sekä mitä taloudellisia vaikutuksia tehokkaammalla erilliskeräyksellä on. Tarkoituksena oli ollut luoda selvitys mallien taloudellisista vaikutuksista toimeksiantajalle ja kiinteistön vuokralaisille.
Tietoperusta koostui kolmesta opinnäytetyötä ohjaavasta osa-alueesta. Kiinteistöjohtaminen tuki jätehuollon uudistamista prosessin strategisesta näkökulmasta. Taloudellinen kestävyys ohjasi prosessin ekologisuutta ja vastuullisuutta. Laskentatoimi oli opinnäytetyön käytännön ja konkretian perusta.
Opinnäytetyö on tehty tutkimuksellisen kehittämisen periaatteita noudattaen. Lähestymistapana on ollut tapaustutkimus. Tutkimuksessa on käytetty kahta kvalitatiivista menetelmää; haastattelua ja dokumenttianalyysiä. Haastattelulla kerättiin kokemuksia nykytilasta ja toiveita tulevaisuudesta, jotka analysoitiin laadullisella sisältöanalyysilla. Dokumenttianalyysi toteutettiin sisällön analyysinä kustannuksien aineistosta.
Keskeisinä tuloksina opinnäytetyössä muodostettiin vuokralaisten mielipiteistä ja toiveista yhteenveto, jätehuollon kustannukset ja siihen vaikuttavat tekijät ryhmiteltiin ja laskettiin tehostamisen teoreettiset vaikutukset. Opinnäytetyön tuotoksena on tehty laskuri havainnollistamaan muutosten taloudellisia vaikutuksia.
Tutkimus on tehty noudattaen hyvää tutkimusetiikkaa ja opinnäytetyötä koskevien ohjeiden mukaisesti. Tutkimuksen lähtökohta on ollut taloudelliset vaikutukset, mutta tutkimuksen kohteen hyödyt olivat myös ei taloudellisia. Tutkimuksen luotettavuutta heikensi kolmansien osapuolien tuottaman datan käyttö. Keskeisenä kehitysehdotuksena oli keskitettyyn jätehuoltoon siirtyminen ja tehokkaampaan erilliskeräykseen kannustaminen. Tulevaisuudessa, keskitetyn jätehuollon kustannuksia tulisi seurata kokonaisuuden sijaan sen muodostavista osa-alueista.
Tietoperusta koostui kolmesta opinnäytetyötä ohjaavasta osa-alueesta. Kiinteistöjohtaminen tuki jätehuollon uudistamista prosessin strategisesta näkökulmasta. Taloudellinen kestävyys ohjasi prosessin ekologisuutta ja vastuullisuutta. Laskentatoimi oli opinnäytetyön käytännön ja konkretian perusta.
Opinnäytetyö on tehty tutkimuksellisen kehittämisen periaatteita noudattaen. Lähestymistapana on ollut tapaustutkimus. Tutkimuksessa on käytetty kahta kvalitatiivista menetelmää; haastattelua ja dokumenttianalyysiä. Haastattelulla kerättiin kokemuksia nykytilasta ja toiveita tulevaisuudesta, jotka analysoitiin laadullisella sisältöanalyysilla. Dokumenttianalyysi toteutettiin sisällön analyysinä kustannuksien aineistosta.
Keskeisinä tuloksina opinnäytetyössä muodostettiin vuokralaisten mielipiteistä ja toiveista yhteenveto, jätehuollon kustannukset ja siihen vaikuttavat tekijät ryhmiteltiin ja laskettiin tehostamisen teoreettiset vaikutukset. Opinnäytetyön tuotoksena on tehty laskuri havainnollistamaan muutosten taloudellisia vaikutuksia.
Tutkimus on tehty noudattaen hyvää tutkimusetiikkaa ja opinnäytetyötä koskevien ohjeiden mukaisesti. Tutkimuksen lähtökohta on ollut taloudelliset vaikutukset, mutta tutkimuksen kohteen hyödyt olivat myös ei taloudellisia. Tutkimuksen luotettavuutta heikensi kolmansien osapuolien tuottaman datan käyttö. Keskeisenä kehitysehdotuksena oli keskitettyyn jätehuoltoon siirtyminen ja tehokkaampaan erilliskeräykseen kannustaminen. Tulevaisuudessa, keskitetyn jätehuollon kustannuksia tulisi seurata kokonaisuuden sijaan sen muodostavista osa-alueista.