Työhyvinvoinnin parantaminen-tapaustutkimus
Harrinkoski, Markus (2021)
Harrinkoski, Markus
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105108074
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105108074
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten saadaan parannettua koh-deyrityksen tietyn toimipisteen työtyytyväisyyttä ja sitä kautta kokonaisvaltaista työhyvinvointia. Työssä etsittiin vastauksia siihen, mikä on johtanut työtyytyväi-syyskyselyjen huonoihin tuloksiin vuosina 2018 ja 2019. Työssä etsittiin myös keinoja, millä saataisiin työtyytyväisyyttä parannettua.
Teoriassa on käsitelty työhyvinvointia ja työtyytyväisyyden mittaamista muun muassa Hertzbergin ja Maslow’n teorioiden avulla. Suomessa on myös joukko lakeja, jotka määrittelevät yrityksen velvollisuuksia työhyvinvoinnin ja työssä jaksamisen saralla, kyseiset lait löytyvät tästä työstä listattuna.
Tutkimus tehtiin kvalitatiivisena tapaustutkimuksena, jossa materiaalia kerättiin kohdennetuilla haastatteluilla työntekijäryhmälle. Haastatteluissa korostettiin haastateltaville, että kyseessä on nimenomaan vuosien 2018 ja 2019 kyselyi-hin johtaneet tulokset, ja että tarkastelussa on nimenomaan näille ajanjaksoille ominaiset piirteet.
Johtopäätöksenä kehittämistehtävästä nousi kuusi asiaa, jotka tulee huomioi-da tulevaisuudessa paremmin. Asiat, jotka nousivat esille, ovat johtamistavan muuttaminen ja määrätietoisempi johtamistyyli, palautteen antamisen ja vas-taanottamisen parantaminen, henkilöstön tasapuolinen kohtelu, henkilöstön osallistamisen parantaminen, tiedon kulun parantaminen ja henkilöstökyselyn kysymysten selkeyttäminen.
Teoriassa on käsitelty työhyvinvointia ja työtyytyväisyyden mittaamista muun muassa Hertzbergin ja Maslow’n teorioiden avulla. Suomessa on myös joukko lakeja, jotka määrittelevät yrityksen velvollisuuksia työhyvinvoinnin ja työssä jaksamisen saralla, kyseiset lait löytyvät tästä työstä listattuna.
Tutkimus tehtiin kvalitatiivisena tapaustutkimuksena, jossa materiaalia kerättiin kohdennetuilla haastatteluilla työntekijäryhmälle. Haastatteluissa korostettiin haastateltaville, että kyseessä on nimenomaan vuosien 2018 ja 2019 kyselyi-hin johtaneet tulokset, ja että tarkastelussa on nimenomaan näille ajanjaksoille ominaiset piirteet.
Johtopäätöksenä kehittämistehtävästä nousi kuusi asiaa, jotka tulee huomioi-da tulevaisuudessa paremmin. Asiat, jotka nousivat esille, ovat johtamistavan muuttaminen ja määrätietoisempi johtamistyyli, palautteen antamisen ja vas-taanottamisen parantaminen, henkilöstön tasapuolinen kohtelu, henkilöstön osallistamisen parantaminen, tiedon kulun parantaminen ja henkilöstökyselyn kysymysten selkeyttäminen.