Verkostojohtamisen kehittäminen strategisessa liiketoimintaverkostossa
Hirvonen, Miia (2021)
Hirvonen, Miia
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105077690
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105077690
Tiivistelmä
Verkostomainen tapa tehdä töitä yleistyy maailman muuttuessa. Verkostoihin liitytään oppimaan uutta ja kehittymään sekä luomaan muiden verkoston jäsenten ja asiakkaiden kanssa yhdessä uusia palvelukokonaisuuksia. Verkostojen johtaminen on tasapainoilua erilaisten toiveiden ja odotusten keskellä monien perinteisten johtamisen keinojen puuttuessa. Verkostojohtajan tehtävä on saada oikeat ihmiset haluamaan toimia verkostossa toivotulla tavalla.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on luoda kohdeverkostolle verkostoon liittymisen malli, joka tukee aiempaa mallia paremmin verkostoon sitoutumista ja on samalla taloudellisesti kestävä. Muutoksen avulla verkosto pystyy kasvamaan uuden toimintamallin myötä hallitusti ja nopeasti. Kehittämistehtävä toteutettiin toimintatutkimuksena.
Toimintatutkimuksen viitekehys rakentuu verkostojohtamiseen, sitoutumiseen ja motivaatioon liittyvien teorioiden ja mallien hyödyntämisestä uuden liittymisprosessin suunnittelussa. Verkostojen ja verkostojohtamisen teorioiden avulla tunnistettiin kohdeverkoston luonne ja sen johtamisen kulmakivet luottamus, sitoutuminen ja motivaatio. Niihin liittyvien teorioiden avulla löydettiin liittymisprosessiin yksilöllisiä motivaatioon liittyviä tekijöitä avaavia analyysejä, joita testattiin ja joista sopivimmat valittiin.
Kehittämistyön tuloksena syntyi uusi liittymisprosessi verkoston käyttöön. Malli tukee aiempaa paremmin verkostoon liittymisen yhteydessä tapahtuvaa luottamuksen rakentamista, sitoutumista ja yksilöllisten motivaatioon vaikuttavien tekijöiden huomioimista. Samalla selvästi suurimman jäsenryhmän perusjäsenten liittymisprosessin kustannuksia saatiin pudotettua 80 %, jolloin kasvu on mahdollista toteuttaa taloudellisesti kestävästi.
Kehittämistyön aikana saatiin kerättyä paljon kohdeverkoston kaltaisen verkoston johtamiseen liittyvää tietoa ja jatkossa hyödynnettävissä olevia verkostojohtamisen kehittämisen välineitä, jotka liittyvät niin liittymisprosessia edeltävään jäsenkriteerien määrittelemiseen kuin liittymistä seuraavaan päivittäiseen verkoston toimintaan ja näitä on tarkoitus hyödyntää kohdeverkostossa myös.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on luoda kohdeverkostolle verkostoon liittymisen malli, joka tukee aiempaa mallia paremmin verkostoon sitoutumista ja on samalla taloudellisesti kestävä. Muutoksen avulla verkosto pystyy kasvamaan uuden toimintamallin myötä hallitusti ja nopeasti. Kehittämistehtävä toteutettiin toimintatutkimuksena.
Toimintatutkimuksen viitekehys rakentuu verkostojohtamiseen, sitoutumiseen ja motivaatioon liittyvien teorioiden ja mallien hyödyntämisestä uuden liittymisprosessin suunnittelussa. Verkostojen ja verkostojohtamisen teorioiden avulla tunnistettiin kohdeverkoston luonne ja sen johtamisen kulmakivet luottamus, sitoutuminen ja motivaatio. Niihin liittyvien teorioiden avulla löydettiin liittymisprosessiin yksilöllisiä motivaatioon liittyviä tekijöitä avaavia analyysejä, joita testattiin ja joista sopivimmat valittiin.
Kehittämistyön tuloksena syntyi uusi liittymisprosessi verkoston käyttöön. Malli tukee aiempaa paremmin verkostoon liittymisen yhteydessä tapahtuvaa luottamuksen rakentamista, sitoutumista ja yksilöllisten motivaatioon vaikuttavien tekijöiden huomioimista. Samalla selvästi suurimman jäsenryhmän perusjäsenten liittymisprosessin kustannuksia saatiin pudotettua 80 %, jolloin kasvu on mahdollista toteuttaa taloudellisesti kestävästi.
Kehittämistyön aikana saatiin kerättyä paljon kohdeverkoston kaltaisen verkoston johtamiseen liittyvää tietoa ja jatkossa hyödynnettävissä olevia verkostojohtamisen kehittämisen välineitä, jotka liittyvät niin liittymisprosessia edeltävään jäsenkriteerien määrittelemiseen kuin liittymistä seuraavaan päivittäiseen verkoston toimintaan ja näitä on tarkoitus hyödyntää kohdeverkostossa myös.