Kulttuuriluotsit : matalan kynnyksen kulttuuritoimintaa Jyväskylässä
Manerus, Milka (2009)
Manerus, Milka
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200911235852
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200911235852
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä kuvataan Jyväskylän taidemuseon organisoimaa kulttuuriluotsitoimintaa, nostetaan esille toiminnan kehittämiskohteita ja pohditaan niille ratkaisuja. Marraskuussa 2008 aloitettu työ toteutettiin toimeksiantona Jyväskylän taidemuseolle.
Keskeiset tutkimusmenetelmät olivat kulttuuriluotseille lähetetty kysely, toiminnan organisoijien konsultointi sekä osallistuva havainnointi. Tutkimuksessa tehtiin myös katsaus kulttuuriluotsitoiminnan taustalla vaikuttavaan ajatukseen taide- ja kulttuuriharrastusten hyvinvointivaikutuksista, tutustuttiin vapaaehtois- ja vertaistoimintaan sekä kulttuurin saavutettavuuteen.
Tutkimuksen aikana selvisi, että kulttuuriluotsitoiminnalla on paljon positiivisia vaikutuksia kulttuuriluotsien sosiaaliseen elämään. Kulttuuriluotsina toimimisen koettiin lisäävän kulttuuriharrastuneisuutta ja kiinnostusta kulttuuriympäristöön, kasvattavan itseluottamusta ja tuovan lisää sisältöä elämään. Keskeisimmät esille nousseet kehittämiskohdat olivat kulttuuriluotsien keskinäisen tiedonkulun parantaminen, toiminnan organisoinnin jatkuvuuden takaaminen sekä peruskoulutukseen liittyvän tiedon omaksumisen tukeminen niin kulttuuriluotsien kuin kulttuuriluotsikohteidenkin osalta.
Vapaaehtoisina vertaisohjaajina toimivien kulttuuriluotsien tehtävänä on edistää kulttuurin saavutettavuutta rohkaisemalla ihmisiä kulttuuritoiminnan pariin. Heidän pääkohderyhmänsä ovat erityistä kannustusta tarvitsevat ihmiset, kuten ikääntyvät, maahanmuuttajat, syrjäytymisvaarassa olevat nuoret, pitkäaikaissairaat sekä päihde- ja mielenterveyskuntoutujat. Kulttuuriluotsitoiminnan kuvaaminen ja kehittämiskohtien esille nostaminen koettiin tarpeellisina, sillä toiminta on ainutlaatuista ja vuonna 2006 käynnistyneestä kulttuuriluotsitoiminnasta on vasta vähän tutkimustietoa
Keskeiset tutkimusmenetelmät olivat kulttuuriluotseille lähetetty kysely, toiminnan organisoijien konsultointi sekä osallistuva havainnointi. Tutkimuksessa tehtiin myös katsaus kulttuuriluotsitoiminnan taustalla vaikuttavaan ajatukseen taide- ja kulttuuriharrastusten hyvinvointivaikutuksista, tutustuttiin vapaaehtois- ja vertaistoimintaan sekä kulttuurin saavutettavuuteen.
Tutkimuksen aikana selvisi, että kulttuuriluotsitoiminnalla on paljon positiivisia vaikutuksia kulttuuriluotsien sosiaaliseen elämään. Kulttuuriluotsina toimimisen koettiin lisäävän kulttuuriharrastuneisuutta ja kiinnostusta kulttuuriympäristöön, kasvattavan itseluottamusta ja tuovan lisää sisältöä elämään. Keskeisimmät esille nousseet kehittämiskohdat olivat kulttuuriluotsien keskinäisen tiedonkulun parantaminen, toiminnan organisoinnin jatkuvuuden takaaminen sekä peruskoulutukseen liittyvän tiedon omaksumisen tukeminen niin kulttuuriluotsien kuin kulttuuriluotsikohteidenkin osalta.
Vapaaehtoisina vertaisohjaajina toimivien kulttuuriluotsien tehtävänä on edistää kulttuurin saavutettavuutta rohkaisemalla ihmisiä kulttuuritoiminnan pariin. Heidän pääkohderyhmänsä ovat erityistä kannustusta tarvitsevat ihmiset, kuten ikääntyvät, maahanmuuttajat, syrjäytymisvaarassa olevat nuoret, pitkäaikaissairaat sekä päihde- ja mielenterveyskuntoutujat. Kulttuuriluotsitoiminnan kuvaaminen ja kehittämiskohtien esille nostaminen koettiin tarpeellisina, sillä toiminta on ainutlaatuista ja vuonna 2006 käynnistyneestä kulttuuriluotsitoiminnasta on vasta vähän tutkimustietoa