Esitutkinnan haasteet seksuaalisen hyväksikäytön ihmiskaupassa
Majewski, Nils (2020)
Majewski, Nils
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020112724755
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020112724755
Tiivistelmä
Tämä tutkimus käsittelee poliisin haasteita seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvän ihmiskaupan esitutkinnassa. Ihmiskauppaa ja seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvää ihmiskauppaa on tutkittu paljon ympäri maailmaa ja myös Suomessa. Esitutkinnan ongelmia seksuaalisen hyväksikäytön ihmiskaupassa on tutkittu Suomessa vähän. Siksi tarvetta tälle tutkimukselle on.
Tavoitteena tutkimuksessa oli selvittää, minkälaisia ongelmia Suomessa seksuaalisen hyväksikäytön ihmiskaupan esitutkinnassa Poliisi on kohdannut ja mistä ne johtuvat. Samalla selvitettiin myös Rajavartiolaitoksen rikostutkijan, kahden syyttäjän sekä Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän edustajan näkemyksiä asiasta. Tutkimus keskittyi Poliisin ongelmiin ja Rajavartiostosta haluttiin lisänäkökulmaa aiheeseen. Toteutustapana tässä laadullisessa tutkimuksessa oli haastattelututkimus, jossa haastateltiin viranomaisia, joilla oli paljon kokemusta seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvän ihmiskaupan esitutkinnasta. Teemahaastatteluissa pyrittiin selvittämään haastateltavien havaintoja esitutkinnassa kohdatuista ongelmista ja mahdollisista keinoista niiden ratkaisemiseksi. Teemoitelulla pyrittiin löytämään aineistosta suurimmat haasteet ja niihin mahdolliset ratkaisut.
Tuloksina tutkimuksessa ilmeni, että suuri osa ihmiskaupparikoksista seksuaalisessa hyväksikäytössä jää paljastamatta, koska Poliisin paljastavaa toimintaa ihmiskaupassa ei juurikaan ole. Kokemattomuus aiheuttaa suurimman osan ongelmista ihmiskaupparikosten tutkinnassa, koska tiedonhankintaa eikä ihmiskauppaan erikoistuneita ryhmiä ole. Tämän vuoksi monessa paikassa lähdetään aina nollasta liikkeelle. Ihmiskaupparikosten tutkinta seksuaalisessa hyväksikäytössä vaatii rikostutkijoilta laaja-alaista osaamista usein kansainvälisten, järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvien, laajojen ja monimuotoisten rikosten paljastamiseksi ja tutkimiseksi. Ihmiskaupparikokset rinnastettiin haastatteluissa vaativuudessaan Huumausaine- ja seksuaalirikoksiin. Esitutkintoja ihmiskaupassa on Poliisilla liian harvoin, että ammattitaito kehittyisi ja pysyisi yllä näin vaikeassa rikoslajissa. Johtopäätöksinä tutkimuksessa esitetään, että Poliisi perustaisi ihmiskauppaan erikoistuneita tutkintaryhmiä, jotka paljastaisivat ja tutkisivat ihmiskaupparikoksia.
Tavoitteena tutkimuksessa oli selvittää, minkälaisia ongelmia Suomessa seksuaalisen hyväksikäytön ihmiskaupan esitutkinnassa Poliisi on kohdannut ja mistä ne johtuvat. Samalla selvitettiin myös Rajavartiolaitoksen rikostutkijan, kahden syyttäjän sekä Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän edustajan näkemyksiä asiasta. Tutkimus keskittyi Poliisin ongelmiin ja Rajavartiostosta haluttiin lisänäkökulmaa aiheeseen. Toteutustapana tässä laadullisessa tutkimuksessa oli haastattelututkimus, jossa haastateltiin viranomaisia, joilla oli paljon kokemusta seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvän ihmiskaupan esitutkinnasta. Teemahaastatteluissa pyrittiin selvittämään haastateltavien havaintoja esitutkinnassa kohdatuista ongelmista ja mahdollisista keinoista niiden ratkaisemiseksi. Teemoitelulla pyrittiin löytämään aineistosta suurimmat haasteet ja niihin mahdolliset ratkaisut.
Tuloksina tutkimuksessa ilmeni, että suuri osa ihmiskaupparikoksista seksuaalisessa hyväksikäytössä jää paljastamatta, koska Poliisin paljastavaa toimintaa ihmiskaupassa ei juurikaan ole. Kokemattomuus aiheuttaa suurimman osan ongelmista ihmiskaupparikosten tutkinnassa, koska tiedonhankintaa eikä ihmiskauppaan erikoistuneita ryhmiä ole. Tämän vuoksi monessa paikassa lähdetään aina nollasta liikkeelle. Ihmiskaupparikosten tutkinta seksuaalisessa hyväksikäytössä vaatii rikostutkijoilta laaja-alaista osaamista usein kansainvälisten, järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvien, laajojen ja monimuotoisten rikosten paljastamiseksi ja tutkimiseksi. Ihmiskaupparikokset rinnastettiin haastatteluissa vaativuudessaan Huumausaine- ja seksuaalirikoksiin. Esitutkintoja ihmiskaupassa on Poliisilla liian harvoin, että ammattitaito kehittyisi ja pysyisi yllä näin vaikeassa rikoslajissa. Johtopäätöksinä tutkimuksessa esitetään, että Poliisi perustaisi ihmiskauppaan erikoistuneita tutkintaryhmiä, jotka paljastaisivat ja tutkisivat ihmiskaupparikoksia.