Joensuun kaupungin taajamametsien osallistavan suunnittelun kehittäminen
Tihmala, Joonas (2020)
Tihmala, Joonas
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020112123609
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020112123609
Tiivistelmä
Työn tarkoituksena oli kehittää Joensuun kaupungin taajamametsien osallistavaa suunnittelua sekä hoitotöistä tiedottamista.
Kehittämistyö toteutettiin benchmarking-menetelmällä. Työhön kutsuttiin yhteensä 13 kaupunkia, joista kahdeksan osallistui. Aineisto kerättiin teemahaastatteluilla, kaupunkien nettisivuilta, julkisista metsäsuunnitelmista sekä sähköpostitse saaduista tiedoista.
Lyhyellä aikavälillä toimintaa voidaan kehittää kohdistamalla asukastilaisuudet uusille omakotitaloalueille ja alueille, joissa tehdään maisemallisesti merkittäviä hakkuita. Tilaisuuksissa voidaan jakaa nauhaa poistettaville ja säästettäville (ns.) toivepuille. Toiveiden keräämistä voidaan tehostaa antamalla asukkaille mahdollisuus merkata toivepuut omatoimisesti. Mikäli asukkaiden näkemyksistä ei ole ajantasaista kuvaa, voidaan alueilla järjestää myös ennakkokyselyitä.
Hoitotöiden tiedotusta voidaan kehittää media- sekä maastotiedotteilla. Mediatiedotteita voidaan julkaista paikallislehdessä ja sosiaalisessa mediassa. Maastotiedotteita voidaan asettaa vilkkaiden väylien varsille hoitoalueen läheisyyteen.
Pidemmällä aikavälillä voidaan laatia yleinen hoito-ohje sekä markkinoida puistokummitoimintaa laajemmin. Seuraavassa metsänhoidonlinjauksen päivityksessä kannattaa panostaa osallistettavien sidosryhmien kartoitukseen. Karttakysely kannattaa lähettää myös otannalla valituille asukkaille yleisen mielipiteen kartoittamiseksi ja avoimen kyselyn tuloksien vääristymän mittaamiseksi.
Kehittämistyö toteutettiin benchmarking-menetelmällä. Työhön kutsuttiin yhteensä 13 kaupunkia, joista kahdeksan osallistui. Aineisto kerättiin teemahaastatteluilla, kaupunkien nettisivuilta, julkisista metsäsuunnitelmista sekä sähköpostitse saaduista tiedoista.
Lyhyellä aikavälillä toimintaa voidaan kehittää kohdistamalla asukastilaisuudet uusille omakotitaloalueille ja alueille, joissa tehdään maisemallisesti merkittäviä hakkuita. Tilaisuuksissa voidaan jakaa nauhaa poistettaville ja säästettäville (ns.) toivepuille. Toiveiden keräämistä voidaan tehostaa antamalla asukkaille mahdollisuus merkata toivepuut omatoimisesti. Mikäli asukkaiden näkemyksistä ei ole ajantasaista kuvaa, voidaan alueilla järjestää myös ennakkokyselyitä.
Hoitotöiden tiedotusta voidaan kehittää media- sekä maastotiedotteilla. Mediatiedotteita voidaan julkaista paikallislehdessä ja sosiaalisessa mediassa. Maastotiedotteita voidaan asettaa vilkkaiden väylien varsille hoitoalueen läheisyyteen.
Pidemmällä aikavälillä voidaan laatia yleinen hoito-ohje sekä markkinoida puistokummitoimintaa laajemmin. Seuraavassa metsänhoidonlinjauksen päivityksessä kannattaa panostaa osallistettavien sidosryhmien kartoitukseen. Karttakysely kannattaa lähettää myös otannalla valituille asukkaille yleisen mielipiteen kartoittamiseksi ja avoimen kyselyn tuloksien vääristymän mittaamiseksi.