Ostolaskujen käsittelyprosessin kehittäminen yrityksessä X.
Koit, Merly (2020)
Koit, Merly
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020110422217
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020110422217
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena on ”Ostolaskujen käsittelyprosessin kehittäminen yrityksessä X.” Opinnäytetyön toimeksiantajana on suomalainen keskisuuri rakennusalan yritys.
Tavoitteena työssä oli luoda toimeksiantajalle selkeä kuva tämänhetkisestä tilanteesta ja löytää eri mahdollisuuksia ostolaskujen käsittelyprosessin parantamiseksi. Koko kehittämistyön tavoitteena oli ostolaskujen käsittelyprosessin nopeuttaminen ja automatisoiminen.
Opinnäytetyössä käytettiin tutkimusmenetelmänä kyselyä. Kysely tehtiin yrityksen X työntekijöille. Lisäksi opinnäytetyössä suoritettiin benchmarking -haastattelututkimus. Haastattelututkimus tehtiin ulkomaalaisessa rakennusalan yrityksessä.
Teoriaosuudessa tuodaan esille erilaisia näkökulmia ostolaskujen käsittelyyn ja näkökulmat perustuvat eri lähteistä saamiini tietoihin. Teoriaisuudessa tuodaan myös esille, mitä merkitystä ostolaskujen käsittelyn helpottaminen merkitsee yritysten toiminnassa sekä sähköisten ja manuaalisten ostolaskujen käsittelyjen eroja.
Ostolaskujen hidas kierto ja hidas käsittelyprosessissa yrityksessä X oli opinnäytetyön tulosten mukaan keskeisimpiä ongelmia. Suurimpina ongelmina olivat laskujen epäselvyydet ja epäselvyyksien selvittäminen. Myöskään toimintatavat ja ohjeistukset eivät olleet kaikilla työmailla selkeät. Urakoitsijoiden kanssa tehdyt sopimukset tulee olla selkeämmät, jolloin laskujen tarkastaminen nopeutuu. Toimeksiantajan tulee antaa urakoitsijoille selkeät ohjeet mitä liitteitä laskujen mukana tulee olla. Sopimusehtoihin viitaten laskujen liitteinä tulee aina olla allekirjoitettu työerittely tai muu hyväksyntä tehdystä työstä. Lisäksi tiliöintiin liittyviä kohtia, esimerkiksi työmaan projektinumero, tulee olla laskulla.
Tavoitteena työssä oli luoda toimeksiantajalle selkeä kuva tämänhetkisestä tilanteesta ja löytää eri mahdollisuuksia ostolaskujen käsittelyprosessin parantamiseksi. Koko kehittämistyön tavoitteena oli ostolaskujen käsittelyprosessin nopeuttaminen ja automatisoiminen.
Opinnäytetyössä käytettiin tutkimusmenetelmänä kyselyä. Kysely tehtiin yrityksen X työntekijöille. Lisäksi opinnäytetyössä suoritettiin benchmarking -haastattelututkimus. Haastattelututkimus tehtiin ulkomaalaisessa rakennusalan yrityksessä.
Teoriaosuudessa tuodaan esille erilaisia näkökulmia ostolaskujen käsittelyyn ja näkökulmat perustuvat eri lähteistä saamiini tietoihin. Teoriaisuudessa tuodaan myös esille, mitä merkitystä ostolaskujen käsittelyn helpottaminen merkitsee yritysten toiminnassa sekä sähköisten ja manuaalisten ostolaskujen käsittelyjen eroja.
Ostolaskujen hidas kierto ja hidas käsittelyprosessissa yrityksessä X oli opinnäytetyön tulosten mukaan keskeisimpiä ongelmia. Suurimpina ongelmina olivat laskujen epäselvyydet ja epäselvyyksien selvittäminen. Myöskään toimintatavat ja ohjeistukset eivät olleet kaikilla työmailla selkeät. Urakoitsijoiden kanssa tehdyt sopimukset tulee olla selkeämmät, jolloin laskujen tarkastaminen nopeutuu. Toimeksiantajan tulee antaa urakoitsijoille selkeät ohjeet mitä liitteitä laskujen mukana tulee olla. Sopimusehtoihin viitaten laskujen liitteinä tulee aina olla allekirjoitettu työerittely tai muu hyväksyntä tehdystä työstä. Lisäksi tiliöintiin liittyviä kohtia, esimerkiksi työmaan projektinumero, tulee olla laskulla.