Viherpesu pikamuodin sustainability-raportoinnissa
Nihtilä, Janni-Juulia (2020)
Nihtilä, Janni-Juulia
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020102121472
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020102121472
Tiivistelmä
Opinnäytetyön päätutkimuskysymys on, löytyykö pikamuodin sustainability-raportoinnista viherpesua. Viherpesu tarkoittaa pintapuolista ekologisuutta. Vastausta on lähdetty etsimään kolmen apukysymyksen avulla, jotka ovat, millainen on ekologinen toimitusketju, mitä sustainability-raporteissa kerrotaan ja mitä sustainability-raporteissa ei kerrota. Tutkimus on toteutettu kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Tutkimuksen kohteeksi on valittu neljän yrityksen, H&M Groupin, Gina Tricotin, KappAhinl ja Mangon, sustainability-raportit.
Opinnäytetyön teoriaosuuteen on kerätty tietoa toimitusketjusta ja muotiteollisuudesta sekä niiden ekologisuudesta. Teoriaosuudessa on myös avattu kahta työlle tärkeää käsitettä: pikamuotia ja viherpesua. Teoriaan kerätyn tiedon pohjalta on rakennettu ekologisen toimitusketjun malli, jossa määritellään mitä ekologisuuteen liittyviä vaatimuksia pikamuodin toimitusketjulle on. Tällä mallilla on pyritty vastaamaan ensimmäiseen apukysymykseen, millainen on ekologinen toimitusketju.
Opinnäytetyön tutkimusosuudessa tarkasteltavien yritysten sustainability-raportteja on verrattu teoriassa rakennettuun ekologisen toimitusketjun malliin. Mallissa käsitellään viittä eri aihetta: materiaalit, tuotanto, kuljetukset, elinkaari ja kierrätys sekä standardit ja sertifikaatit. Malliin on kerätty tietoa siitä, miten yritykset rakennetun mallin eri kohdissa pärjäävät ja onko mallissa määriteltyä tietoa ylipäätään mahdollista löytää raporteista. Muutamassa kohdassa tietoa on myös kerätty yritysten sustainability-sivustoilta tai erilaisista säännöksistä, joihin raporteissa on viitattu. Tällä vaiheella on pyritty vastaamaan kahteen muuhun apukysymykseen eli mitä sustainability-raporteissa kerrotaan ja mitä niissä ei kerrota.
Tutkimustulokset osoittavat, että yritysten sustainability-raporteista löytyy viherpesua. Viherpesun merkkejä, joita tutkimuksessa havaittiin, olivat esimerkiksi sanojen harhaanjohtava käyttö, epäselvät väitteet sekä ristiriita tuotteiden ja yritysten välillä. Tutkimusta voidaan pitää luotettavana tarkasteltavien yritysten kohdalla, mutta koska otanta on ollut niin pieni, ei tietoa voida yleistää. Jotain osviittaa se voi kuitenkin antaa, sillä pikamuotiyrityksillä on yleensä pääpiirteittäin sama toimintamalli.
Opinnäytetyön teoriaosuuteen on kerätty tietoa toimitusketjusta ja muotiteollisuudesta sekä niiden ekologisuudesta. Teoriaosuudessa on myös avattu kahta työlle tärkeää käsitettä: pikamuotia ja viherpesua. Teoriaan kerätyn tiedon pohjalta on rakennettu ekologisen toimitusketjun malli, jossa määritellään mitä ekologisuuteen liittyviä vaatimuksia pikamuodin toimitusketjulle on. Tällä mallilla on pyritty vastaamaan ensimmäiseen apukysymykseen, millainen on ekologinen toimitusketju.
Opinnäytetyön tutkimusosuudessa tarkasteltavien yritysten sustainability-raportteja on verrattu teoriassa rakennettuun ekologisen toimitusketjun malliin. Mallissa käsitellään viittä eri aihetta: materiaalit, tuotanto, kuljetukset, elinkaari ja kierrätys sekä standardit ja sertifikaatit. Malliin on kerätty tietoa siitä, miten yritykset rakennetun mallin eri kohdissa pärjäävät ja onko mallissa määriteltyä tietoa ylipäätään mahdollista löytää raporteista. Muutamassa kohdassa tietoa on myös kerätty yritysten sustainability-sivustoilta tai erilaisista säännöksistä, joihin raporteissa on viitattu. Tällä vaiheella on pyritty vastaamaan kahteen muuhun apukysymykseen eli mitä sustainability-raporteissa kerrotaan ja mitä niissä ei kerrota.
Tutkimustulokset osoittavat, että yritysten sustainability-raporteista löytyy viherpesua. Viherpesun merkkejä, joita tutkimuksessa havaittiin, olivat esimerkiksi sanojen harhaanjohtava käyttö, epäselvät väitteet sekä ristiriita tuotteiden ja yritysten välillä. Tutkimusta voidaan pitää luotettavana tarkasteltavien yritysten kohdalla, mutta koska otanta on ollut niin pieni, ei tietoa voida yleistää. Jotain osviittaa se voi kuitenkin antaa, sillä pikamuotiyrityksillä on yleensä pääpiirteittäin sama toimintamalli.