Muusikko tanssii: taidepedagogiikan uudelleen jäsentäminen soitto- ja tanssi-improvisaation kautta
Kettumäki, Tanja (2020)
Kettumäki, Tanja
2020
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052814974
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052814974
Tiivistelmä
Tämä pedagogistaiteellinen opinnäytetyö on taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän uusista opetussuunnitelmista innoituksensa saanut tutkimusprosessi, jossa tarkastellaan miten huilunsoittoa ja tanssia voidaan yhdistää toisiinsa improvisoiden. Työn tarkoituksena oli haastaa omaa suhtautumista improvisaatioon ja tarkastella onko soitto- ja tanssi-improvisaation yhdistämisen kautta löydettävissä uudenlaisia keinoja, ajatuksia ja uutta asennetta instrumenttiopetuksen opetustapoihin.
Työn teoreettisina lähestymistapoina olivat holistinen ihmiskäsitys, dialoginen pedagogiikka ja tutkiva opettajuus. Työn taiteellinen osa toteutettiin Havannassa, Kuubassa. Keskeistä taiteellisessa prosessissa oli etsiä ja luoda omaa ilmaisua henkilökohtaisten tanssituntien sekä soitto- ja tanssi-improvisaatioharjoitusten kautta. Taiteellisen prosessin päätti sooloperformanssi, jossa soitto ja tanssi-improvisaatioon ammennettiin inspiraatiota maalaustaiteesta.
Tutkimusprosessin myötä voidaan todeta, että tutustuminen soiton, tanssin sekä maalaustaiteen avulla improvisoimiseen avaa mielikuvitusta ja antaa rohkeutta kokeilla uudenlaisia lähestymistapoja soiton opettamiseen. Myös oma opettajuus saa tarvittavaa uutta näkökantaa; musiikinopetuksessa vallalla ollut analyyttinen lähestymistapa niin nuoteista soittoon kuin improvisaatioonkin saa täydennystä kehollisemmasta lähestymisestä. Taiteen perusopetuksen uusiin opetussuunnitelmiin kirjatut oppimiskäsitykset ja tavoitteet vaativat opetustapojen ja asenteen muutosta; todellinen muutos lähtee syvältä ihmiskäsityksestä ja vaatii musiikkipedagogien koulutukseen uudistuksia. This pedagogic artistical thesis is a research process inspired by the new core curriculum of an extended syllabus in basic art education, which examines how flute playing and dance can be combined by improvising. The purpose of the thesis was to challenge one´s own attitude towards improvisation and to examine whether new ways, ideas and new attitudes to teaching methods of instrument teaching can be found through the combination of playing and dance improvisation.
Theoretical approaches to the thesis were holistic human perception, dialogic pedagogy, and exploratory teaching. The artistic part of the thesis was performed in Havana, Cuba. Central to the artistic process was finding and creating one´s own expression through personal dance lessons as well as playing and dance improvisation exercises. The artistic process ended with a solo performance, in which painting was an inspiration for playing and dance improvisation.
Through the research process, it can be said that getting to know improvisation through play, dance, and painting opens the imagination and gives the courage to try new approaches to teaching playing. One´s own teaching also gets the necessary new perspective; the prevailing analytical approach to music teaching, both playing music from sheets and improvisation, is complemented by a more corporeal approach. The learning concepts and goals written in the new core curriculum for basic art education require a change in teaching methods and attitudes; real change starts from a deep human perception and requires reforms in the training of music educators.
Työn teoreettisina lähestymistapoina olivat holistinen ihmiskäsitys, dialoginen pedagogiikka ja tutkiva opettajuus. Työn taiteellinen osa toteutettiin Havannassa, Kuubassa. Keskeistä taiteellisessa prosessissa oli etsiä ja luoda omaa ilmaisua henkilökohtaisten tanssituntien sekä soitto- ja tanssi-improvisaatioharjoitusten kautta. Taiteellisen prosessin päätti sooloperformanssi, jossa soitto ja tanssi-improvisaatioon ammennettiin inspiraatiota maalaustaiteesta.
Tutkimusprosessin myötä voidaan todeta, että tutustuminen soiton, tanssin sekä maalaustaiteen avulla improvisoimiseen avaa mielikuvitusta ja antaa rohkeutta kokeilla uudenlaisia lähestymistapoja soiton opettamiseen. Myös oma opettajuus saa tarvittavaa uutta näkökantaa; musiikinopetuksessa vallalla ollut analyyttinen lähestymistapa niin nuoteista soittoon kuin improvisaatioonkin saa täydennystä kehollisemmasta lähestymisestä. Taiteen perusopetuksen uusiin opetussuunnitelmiin kirjatut oppimiskäsitykset ja tavoitteet vaativat opetustapojen ja asenteen muutosta; todellinen muutos lähtee syvältä ihmiskäsityksestä ja vaatii musiikkipedagogien koulutukseen uudistuksia.
Theoretical approaches to the thesis were holistic human perception, dialogic pedagogy, and exploratory teaching. The artistic part of the thesis was performed in Havana, Cuba. Central to the artistic process was finding and creating one´s own expression through personal dance lessons as well as playing and dance improvisation exercises. The artistic process ended with a solo performance, in which painting was an inspiration for playing and dance improvisation.
Through the research process, it can be said that getting to know improvisation through play, dance, and painting opens the imagination and gives the courage to try new approaches to teaching playing. One´s own teaching also gets the necessary new perspective; the prevailing analytical approach to music teaching, both playing music from sheets and improvisation, is complemented by a more corporeal approach. The learning concepts and goals written in the new core curriculum for basic art education require a change in teaching methods and attitudes; real change starts from a deep human perception and requires reforms in the training of music educators.