Musiikin hyödyntäminen ikääntyneiden aivoverenkiertohäiriöpotilaiden kuntoutumisessa
Sillanpää, Jutta; Rantalainen, Pauliina (2020)
Sillanpää, Jutta
Rantalainen, Pauliina
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020051912381
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020051912381
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millaista tietoa musiikin käyttömahdollisuuksista on ikääntyneiden aivoverenkiertohäiriöpotilaiden kuntoutumisessa. Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä ymmärrystä musiikin merkityksestä osana ikääntyneiden aivoverenkiertohäiriöpotilaiden kuntoutumista. Lisäksi tavoitteena oli tarkastella, millaisia menetelmiä musiikin käytöstä on aivoverenkiertohäiriöpotilaiden kuntoutumisessa. Opinnäytetyömme aihe musiikin käytöstä ikääntyneiden aivoverenkiertohäiriöpotilaiden kuntoutuksessa tuli toimeksiantajaltamme Espoon sairaalalta. Opinnäytetyön tutkimuskysymyksissä tarkasteltiin musiikin havaittavia vaikutuksia ja musiikin hyödyntämistä ikääntyneiden aivoverenkiertohäiriöpotilaiden kuntoutumisessa.
Opinnäytetyössä käytettiin menetelmänä kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Hakukoneet, joista aineisto löydettiin, olivat Google Scholar, PEDro, Medic, ProQuest ja Cochrane. Aineistoksi valittiin vuosina 2009-2019 julkaistut kahdeksan tutkimusta ja kaksi artikkelia, jotka olivat kaikki englanninkielisiä. Aineiston analyysi toteutettiin sisällönanalyysillä.
Opinnäytetyön tuloksista kävi ilmi, että musiikkia voidaan hyödyntää aivoverenkiertohäiriöpotilaan kuntoutumisessa. Musiikin käytöllä huomattiin olevan positiivisia vaikutuksia fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn. Tulokset osoittivat, että musiikilla oli vaikutuksia muun muassa aivojen aktivaation ja sitä kautta uusien hermoratojen muodostumiseen. Lisäksi musiikin havaittiin parantavan yleistä terveyttä, elämänlaatua ja sosiaalisia taitoja.
Opinnäytetyömme tulosten mukaan aivoverenkiertohäiriöpotilas voi käyttää musiikkia kuntoutumisessa joko itsenäisesti, hoitajan tukemana tai musiikkiterapeutin avulla. Kuntoutuksessa voidaan hyödyntää musiikkia kuuntelemalla, soittamalla ja laulamalla, sekä pelaamalla.
Opinnäytetyön johtopäätöksenä voimme todeta, että aivoverenkiertohäiriöpotilaiden kuntoutumisessa olisi hienoa, jos musiikki olisi kiinteänä osana kuntoutumista. Jatkokehitysideoista tärkeimmäksi nousi arkipäiväisten menetelmien tutkiminen ja kehittäminen musiikin käyttämisestä aivoverenkiertohäiriöpotilaiden kuntoutumisessa.
Opinnäytetyössä käytettiin menetelmänä kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Hakukoneet, joista aineisto löydettiin, olivat Google Scholar, PEDro, Medic, ProQuest ja Cochrane. Aineistoksi valittiin vuosina 2009-2019 julkaistut kahdeksan tutkimusta ja kaksi artikkelia, jotka olivat kaikki englanninkielisiä. Aineiston analyysi toteutettiin sisällönanalyysillä.
Opinnäytetyön tuloksista kävi ilmi, että musiikkia voidaan hyödyntää aivoverenkiertohäiriöpotilaan kuntoutumisessa. Musiikin käytöllä huomattiin olevan positiivisia vaikutuksia fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn. Tulokset osoittivat, että musiikilla oli vaikutuksia muun muassa aivojen aktivaation ja sitä kautta uusien hermoratojen muodostumiseen. Lisäksi musiikin havaittiin parantavan yleistä terveyttä, elämänlaatua ja sosiaalisia taitoja.
Opinnäytetyömme tulosten mukaan aivoverenkiertohäiriöpotilas voi käyttää musiikkia kuntoutumisessa joko itsenäisesti, hoitajan tukemana tai musiikkiterapeutin avulla. Kuntoutuksessa voidaan hyödyntää musiikkia kuuntelemalla, soittamalla ja laulamalla, sekä pelaamalla.
Opinnäytetyön johtopäätöksenä voimme todeta, että aivoverenkiertohäiriöpotilaiden kuntoutumisessa olisi hienoa, jos musiikki olisi kiinteänä osana kuntoutumista. Jatkokehitysideoista tärkeimmäksi nousi arkipäiväisten menetelmien tutkiminen ja kehittäminen musiikin käyttämisestä aivoverenkiertohäiriöpotilaiden kuntoutumisessa.