Kertaustyylinen kullattu ovaalikehys : Konservointi- ja restaurointisuunnitelma
Sottinen, Suvi (2020)
Sottinen, Suvi
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005138851
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005138851
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena oli 1800-luvun lopun kertaustyylisen ovaalikehyksen dokumentointi ja materiaalitutkimus sekä konservointi- ja restaurointisuunnitelma. Lisäksi työssä käsiteltiin 1800-luvun lopun kertaustyylisiä koristeaiheita sekä kompomassakoristeiden valmistusprosessia. Opinnäytetyön kohteena oleva kehys on yksityisasiakkaan omistuksessa.
Alun perin opinnäytetyön oli tarkoitus olla tapaustutkimus, jossa konservoidaan ja restauroidaan kyseinen kehys. Kevään 2020 poikkeustilan (COVID-19) vuoksi aihe muuttui käytännön työstä konservointi- ja restaurointisuunnitelmaksi. Työ on kuitenkin tarkoitus toteuttaa käytännössä myöhempänä ajankohtana.
Kehyksen vauriot dokumentoitiin sanallisesti dokumentaatiokaavakkeen avulla. Kohteesta otettiin symmetrisessä päivänvalossa valokuvat sekä UV-fluoresenssi- ja röntgenkuvat ennen toimenpiteitä, materiaalitutkimusten yhteydessä. Pintakäsittelymateriaaleista mitattiin kannettavalla röntgenfluoresenssilaitteella (XRF) alkuainekoostumukset. Kehyksen pinnalta eri profiilialueilta otetuista fragmenteista valettiin poikkileikkausnäytteet, jotka kuvattiin mikroskooppikameralla päivänvalossa ja UV-valossa.
Kehyksessä on viisi erilaista kompomassasta tehtyä koristelistaa, tasaisten pintakäsiteltyjen profiililistojen lisäksi. Siinä on käytetty kolmea eri kultaustekniikkaa: kiiltokultaus, liimakultaus ja öljykultaus. Kehys on metalloitu pääosin lyöntimetallilla lukuun ottamatta yhtä kourulistaa, joka on kiiltokullattu aidolla kultalehdellä. Kehyksen puinen rakenne on pahoin vaurioitunut, halkeillut ja vääntynyt. Kompokoristelistoista puuttuu paloja ja osa on irtoamaisillaan.
Materiaalitutkimuksissa selvisivät kohteen pintakäsittelymateriaalit sekä käytetyt kultaustekniikat, joiden perusteella konservointi- ja restaurointisuunnitelma pystyttiin tekemään. Opinnäytetyöprosessin aikana valmistunut konservointi- ja restaurointisuunnitelma toimii hyvänä ohjenuorana, kun suunnitellut toimenpiteet toteutetaan kehykselle allekirjoittaneen toimesta myöhemmin.
Alun perin opinnäytetyön oli tarkoitus olla tapaustutkimus, jossa konservoidaan ja restauroidaan kyseinen kehys. Kevään 2020 poikkeustilan (COVID-19) vuoksi aihe muuttui käytännön työstä konservointi- ja restaurointisuunnitelmaksi. Työ on kuitenkin tarkoitus toteuttaa käytännössä myöhempänä ajankohtana.
Kehyksen vauriot dokumentoitiin sanallisesti dokumentaatiokaavakkeen avulla. Kohteesta otettiin symmetrisessä päivänvalossa valokuvat sekä UV-fluoresenssi- ja röntgenkuvat ennen toimenpiteitä, materiaalitutkimusten yhteydessä. Pintakäsittelymateriaaleista mitattiin kannettavalla röntgenfluoresenssilaitteella (XRF) alkuainekoostumukset. Kehyksen pinnalta eri profiilialueilta otetuista fragmenteista valettiin poikkileikkausnäytteet, jotka kuvattiin mikroskooppikameralla päivänvalossa ja UV-valossa.
Kehyksessä on viisi erilaista kompomassasta tehtyä koristelistaa, tasaisten pintakäsiteltyjen profiililistojen lisäksi. Siinä on käytetty kolmea eri kultaustekniikkaa: kiiltokultaus, liimakultaus ja öljykultaus. Kehys on metalloitu pääosin lyöntimetallilla lukuun ottamatta yhtä kourulistaa, joka on kiiltokullattu aidolla kultalehdellä. Kehyksen puinen rakenne on pahoin vaurioitunut, halkeillut ja vääntynyt. Kompokoristelistoista puuttuu paloja ja osa on irtoamaisillaan.
Materiaalitutkimuksissa selvisivät kohteen pintakäsittelymateriaalit sekä käytetyt kultaustekniikat, joiden perusteella konservointi- ja restaurointisuunnitelma pystyttiin tekemään. Opinnäytetyöprosessin aikana valmistunut konservointi- ja restaurointisuunnitelma toimii hyvänä ohjenuorana, kun suunnitellut toimenpiteet toteutetaan kehykselle allekirjoittaneen toimesta myöhemmin.