Nuorten mielenterveyshäiriöiden tunnistaminen koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa
Rosenqvist, Annina; Ylikoski, Tiina (2020)
Rosenqvist, Annina
Ylikoski, Tiina
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004084783
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004084783
Tiivistelmä
Kirjallisuuskatsauksena toteutetun opinnäytetyön tarkoituksena oli laatia kuvaileva kirjallisuuskatsaus viimeisimmästä tutkitusta kansainvälisestä sekä kotimaisesta tiedosta mielenterveyshäiriöiden tunnistamisesta koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa. Tavoitteena oli muodostaa löydettyjen tutkimusten tuloksista yhtenevä kokonaisuus, jota koulu- ja opiskeluterveydenhuollon ammattilaiset voivat käyttää työvälineenä mielenterveyshäiriöiden tunnistamisessa. Työn tilaava taho oli Satakunnan ammattikorkeakoulun TUKEE-hanke.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimusaineisto koostui kahdeksasta tutkimuksesta, joista neljä oli suomenkielisiä ja neljä englanninkielisiä. Tutkimukset olivat pääosin laadullisia tutkimuksia, mutta joissain tutkimuksissa oli myös määrällisiä osatutkimuksia. Aineiston luotettavuus testattiin CASP-kriteeristön avulla ja aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.
Katsauksen tuloksista nousi esille kaksi pääluokkaa mielenterveyshäiriöiden tunnistamisesta koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa. Kyseiset luokat olivat nuorten mielenterveyshäiriöiden tunnistamisen keinot sekä nuorten mielenterveyshäiriöiden tunnistamista edesauttavat tekijät. Tulosten perusteella esimerkiksi terveydenhoitajan esillä olo ja helposti lähestyttävyys ovat tärkeitä seikkoja. Nuoren ja terveydenhoitajan välillä tulisi vallita luottamuksellinen ja yksilöllinen vuorovaikutussuhde. Myös esimerkiksi yhteistyö vanhempien ja koulun kanssa koettiin tärkeäksi. Riittävät resurssit ja tarvittava osaaminen koettiin myös mielenterveyshäiriöiden tunnistamista edesauttaviksi tekijöiksi.
Jatkotutkimuksia voisi tehdä muun muassa siitä, miten terveydenhoitajan olisi mahdollista luoda luottamuksellinen ja avoin suhde nuoren kanssa. Lisäksi erilaisia mielenterveyshäiriöiden seuloja sekä niiden soveltuvuutta nuoriin olisi hyvä tutkia enemmän. Tärkeää olisi myös koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa toimivien terveydenhoitajien lisäkoulutus sekä resurssien kohdentaminen mielenterveystyöhön. The purpose of this thesis was to create a descriptive literature review about the latest national and international researches about identifying mental health disorders amongst adolescents in school health care and student health care. The goal of this review was to produce a convergent picture of the results that professionals could use as a tool when identifying mental disorders. The orderer of this thesis was a project called TUKEE which is a project of Satakunta University of Applied Sciences.
The thesis was conducted with a descriptive literature review. Research material consisted of eight researches. Four of them were in Finnish and four of them were in English. Researches were mainly qualitive but there was also some quantitative parts in few researches. The reliability of the founded material was piloted with CASP checklists and analysed by using inductive content analysis.
The review found two main categories when identifying mental health disorders in adolescents either in school or student health care. These categories consisted of varying ways of identifying mental disorders and factors that improve identification of mental disorders. The review found public health nurses availability and presence were significant factors in this category. The importance of confidentiality and interpersonal skills between nurses and students and also collaboration between parents and schools were also of high importance. Resources and knowledge were identified as factors aiding identification of mental disorders.
Ideas for further research include ability for nurses to create confidential and open relationships with adolescents. Furthermore research surrounding different screening tools and their implementation for adolescents should be investigated. Education of public health nurses and adequate resources will be key in improving mental health outcomes.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimusaineisto koostui kahdeksasta tutkimuksesta, joista neljä oli suomenkielisiä ja neljä englanninkielisiä. Tutkimukset olivat pääosin laadullisia tutkimuksia, mutta joissain tutkimuksissa oli myös määrällisiä osatutkimuksia. Aineiston luotettavuus testattiin CASP-kriteeristön avulla ja aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.
Katsauksen tuloksista nousi esille kaksi pääluokkaa mielenterveyshäiriöiden tunnistamisesta koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa. Kyseiset luokat olivat nuorten mielenterveyshäiriöiden tunnistamisen keinot sekä nuorten mielenterveyshäiriöiden tunnistamista edesauttavat tekijät. Tulosten perusteella esimerkiksi terveydenhoitajan esillä olo ja helposti lähestyttävyys ovat tärkeitä seikkoja. Nuoren ja terveydenhoitajan välillä tulisi vallita luottamuksellinen ja yksilöllinen vuorovaikutussuhde. Myös esimerkiksi yhteistyö vanhempien ja koulun kanssa koettiin tärkeäksi. Riittävät resurssit ja tarvittava osaaminen koettiin myös mielenterveyshäiriöiden tunnistamista edesauttaviksi tekijöiksi.
Jatkotutkimuksia voisi tehdä muun muassa siitä, miten terveydenhoitajan olisi mahdollista luoda luottamuksellinen ja avoin suhde nuoren kanssa. Lisäksi erilaisia mielenterveyshäiriöiden seuloja sekä niiden soveltuvuutta nuoriin olisi hyvä tutkia enemmän. Tärkeää olisi myös koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa toimivien terveydenhoitajien lisäkoulutus sekä resurssien kohdentaminen mielenterveystyöhön.
The thesis was conducted with a descriptive literature review. Research material consisted of eight researches. Four of them were in Finnish and four of them were in English. Researches were mainly qualitive but there was also some quantitative parts in few researches. The reliability of the founded material was piloted with CASP checklists and analysed by using inductive content analysis.
The review found two main categories when identifying mental health disorders in adolescents either in school or student health care. These categories consisted of varying ways of identifying mental disorders and factors that improve identification of mental disorders. The review found public health nurses availability and presence were significant factors in this category. The importance of confidentiality and interpersonal skills between nurses and students and also collaboration between parents and schools were also of high importance. Resources and knowledge were identified as factors aiding identification of mental disorders.
Ideas for further research include ability for nurses to create confidential and open relationships with adolescents. Furthermore research surrounding different screening tools and their implementation for adolescents should be investigated. Education of public health nurses and adequate resources will be key in improving mental health outcomes.