Liito-oravien ja maankäytön yhteensovittaminen Joensuun kaupungin alueella
Salomäki, Paula (2019)
Salomäki, Paula
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202001311863
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202001311863
Tiivistelmä
Liito-oravien (Pteromys volans) esiintyminen rakennetun alueen tuntumassa on aiheuttanut 2000-luvulla haasteita maankäytön suunnittelulle eri puolilla Suomea. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa työkaluja Joensuun kaupungin maankäytön suunnittelun tarpeisiin liito-oravan huomioimiseksi suunnittelussa. Tutkimuksen tuloksia hyödyntäen pystytään seuraamaan ja edistämään paikallisesti liito-oravan suotuisaa suojelutasoa.
Työn taustana toimivat liito-oravan ekologiaan liittyvät tutkimukset, joissa enenevissä määrin on viime vuosina keskitytty urbaanien alueiden liito-oraviin. Myös liito-oravan suojelutausta ja huomioiminen maankäytön suunnittelussa sekä liito-oravan poliittinen asema huomioitiin tausta-aineistossa.
Menetelmäkuvauksissa avataan tutkimuksen yhteydessä tehtyjen maastotöiden ja paikkatietoaineiston käsittelyn menetelmät. Tutkimukseen sisältyivät teemahaastattelut, joissa haastateltavina oli Joensuun liito-oraviin liittyviä toimijoita.
Tutkimuksen tuloksissa kuvataan Joensuun kaupungin alueelle luotu liito-oravan elinympäristöverkosto. Verkosto ei anna täydellistä kuvaa liito-oravan esiintymisestä alueella, vaan verkostoa on tarkoitus täydentää lisäselvityksin. Verkostoon liittyviin paikkatietoihin luotiin taulukkorakenteet ja ohjeet niiden täyttämiseksi. Tutkimuksessa rajattiin 25 liito-oravan asuttamaa aluetta, jotka kattavat noin 100 hehtaaria metsää. Elinympäristöverkostoon rajattiin lisäksi yli 100 hehtaaria liito-oravalle soveltuvia alueita. Aluerajausten välille hahmoteltiin yhteyksien verkosto.
Tutkimuksen perusteella luotiin ohjeistus liito-oravan elinympäristöverkoston eri osien huomioimiseksi maankäytön suunnittelussa ja alueiden hoidossa. Ohjeistuksessa on pyritty huomioimaan paikallisen liito-oravakannan suojelutason säilyttäminen suotuisana. The occurrence of The Siberian flying squirrel (Pteromys volans) in a proximity of urbanized landscape has caused conflicts and problems in land use planning in different parts of Finland. This thesis aimed to produce guidelines on how to take the flying squirrel into account in the land use planning in Joensuu. The results of this thesis can be used to monitor and improve a favourable conservation status of the flying squirrel locally.
Researches of the flying squirrel ecology were used as the basis of this thesis. The background data took the knowledge of flying squirrel protection in Finland into account and what it means in land use. The method used in the research was a case study. The data was processed in various ways. The Different actors that are related in the flying squirrel situation in Joensuu were interviewed in a theme interview.
A network of the flying squirrel habitat in Joensuu was described as one of the results of the thesis. The network does not give a perfect take on occurrence and habitat use of the flying squirrel in the area and it is meant to be upgraded with future surveys. During the research a table for the GIS data and instructions for its usage was constructed. The network is based on the flying squirrel habitat patches and connections between these habitat patches. The Guidelines for tak-ing the flying squirrel habitat network in the account in land use planning and management were also created. The guidelines aimed at taking the favourable conservation status of the flying squirrel into account locally.
Työn taustana toimivat liito-oravan ekologiaan liittyvät tutkimukset, joissa enenevissä määrin on viime vuosina keskitytty urbaanien alueiden liito-oraviin. Myös liito-oravan suojelutausta ja huomioiminen maankäytön suunnittelussa sekä liito-oravan poliittinen asema huomioitiin tausta-aineistossa.
Menetelmäkuvauksissa avataan tutkimuksen yhteydessä tehtyjen maastotöiden ja paikkatietoaineiston käsittelyn menetelmät. Tutkimukseen sisältyivät teemahaastattelut, joissa haastateltavina oli Joensuun liito-oraviin liittyviä toimijoita.
Tutkimuksen tuloksissa kuvataan Joensuun kaupungin alueelle luotu liito-oravan elinympäristöverkosto. Verkosto ei anna täydellistä kuvaa liito-oravan esiintymisestä alueella, vaan verkostoa on tarkoitus täydentää lisäselvityksin. Verkostoon liittyviin paikkatietoihin luotiin taulukkorakenteet ja ohjeet niiden täyttämiseksi. Tutkimuksessa rajattiin 25 liito-oravan asuttamaa aluetta, jotka kattavat noin 100 hehtaaria metsää. Elinympäristöverkostoon rajattiin lisäksi yli 100 hehtaaria liito-oravalle soveltuvia alueita. Aluerajausten välille hahmoteltiin yhteyksien verkosto.
Tutkimuksen perusteella luotiin ohjeistus liito-oravan elinympäristöverkoston eri osien huomioimiseksi maankäytön suunnittelussa ja alueiden hoidossa. Ohjeistuksessa on pyritty huomioimaan paikallisen liito-oravakannan suojelutason säilyttäminen suotuisana.
Researches of the flying squirrel ecology were used as the basis of this thesis. The background data took the knowledge of flying squirrel protection in Finland into account and what it means in land use. The method used in the research was a case study. The data was processed in various ways. The Different actors that are related in the flying squirrel situation in Joensuu were interviewed in a theme interview.
A network of the flying squirrel habitat in Joensuu was described as one of the results of the thesis. The network does not give a perfect take on occurrence and habitat use of the flying squirrel in the area and it is meant to be upgraded with future surveys. During the research a table for the GIS data and instructions for its usage was constructed. The network is based on the flying squirrel habitat patches and connections between these habitat patches. The Guidelines for tak-ing the flying squirrel habitat network in the account in land use planning and management were also created. The guidelines aimed at taking the favourable conservation status of the flying squirrel into account locally.