"Ilman sitä suunnitteluaikaa, niin se pedagogisuus puuttuu siitä toiminnasta, ja se johdonmukasuus": Kokemuksia sak-työajan toteutumisesta varhaiskasvatuksen arjessa
Salo, Ilona; Takkunen, Jaana (2019)
Salo, Ilona
Takkunen, Jaana
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019112823257
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019112823257
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena on tutkia sak- eli suunnittelu-, arviointi- ja kehittämistyöaikaa varhaiskasvatuksen opettajien kokemuksien perusteella. Tarkoitus on tuottaa tietoa siitä, miten sak-työaika toteutuu varhaiskasvatuksen arjessa ja miten hyvin opettajat tiedostavat työajan sisällön. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään, mitkä ovat niitä hyviä, toimivia ratkaisuja, jotka sak-työajassa tulevat esiin sekä mitkä asiat haastavat työajan toteutumista.
Tutkimus on toteutettu kvalitatiivisena tutkimuksena ja aineistonkeruumenetelmänä on käytetty teemahaastattelua, jossa on käytetty tukena haastattelurunkoa. Tutkimukseen on haastateltu viittä (5) varhaiskasvatuksen opettajaa Keski-Suomen ja Pirkanmaan alueelta, kahdesta eri päiväkodista. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostuu pääasiassa sak-työajan määrittelystä, päiväkodin päiväjärjestyksen kuvaamisesta sekä varhaiskasvatuksen opettajan työnkuvasta.
Tutkimustulosten perusteella sak-työajan määrään oltiin tällä hetkellä tyytyväisiä, mutta yksi tunti kerrallaan koettiin hyvin lyhyeksi, häiriöalttiiksi ja useimmiten riittämättömäksi ajaksi. Aineistosta käy ilmi, että sak-työaikaa pidetään tärkeänä runkona pedagogiselle toiminnalle, mutta sen toteutuminen arjessa on kuitenkin vaihtelevaa ja yksilökohtaista. Tiimin henkilöstöresursseilla ja tiimityön toimivuudella on iso merkitys arjen sujuvuuden kannalta, ja ne vaikuttavat myös sak-työajan toteutumiseen ja sen käytäntöihin.
Tutkimus on toteutettu kvalitatiivisena tutkimuksena ja aineistonkeruumenetelmänä on käytetty teemahaastattelua, jossa on käytetty tukena haastattelurunkoa. Tutkimukseen on haastateltu viittä (5) varhaiskasvatuksen opettajaa Keski-Suomen ja Pirkanmaan alueelta, kahdesta eri päiväkodista. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostuu pääasiassa sak-työajan määrittelystä, päiväkodin päiväjärjestyksen kuvaamisesta sekä varhaiskasvatuksen opettajan työnkuvasta.
Tutkimustulosten perusteella sak-työajan määrään oltiin tällä hetkellä tyytyväisiä, mutta yksi tunti kerrallaan koettiin hyvin lyhyeksi, häiriöalttiiksi ja useimmiten riittämättömäksi ajaksi. Aineistosta käy ilmi, että sak-työaikaa pidetään tärkeänä runkona pedagogiselle toiminnalle, mutta sen toteutuminen arjessa on kuitenkin vaihtelevaa ja yksilökohtaista. Tiimin henkilöstöresursseilla ja tiimityön toimivuudella on iso merkitys arjen sujuvuuden kannalta, ja ne vaikuttavat myös sak-työajan toteutumiseen ja sen käytäntöihin.