"Oot niin söpö! Eikö voitais nähdä?" : grooming-ilmiö sosiaalisessa mediassa
Lamminpää, Wilma (2019)
Lamminpää, Wilma
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019112622706
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019112622706
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on selvittää miten lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön tähtäävä grooming-prosessi etenee sosiaalisessa mediassa, sekä tarkastella sosiaalisen median groomingille luomia erityispiirteitä. Tutkimuksessa kartoitetaan myös vuonna 2011 Suomen rikoslain uudistuksessa rangaistavaksi säädetyn rikosnimikkeen ”lapsen houkutteleminen seksuaalisiin tarkoituksiin” ilmituloon ja esitutkintaan liittyviä ongelmia.
Tutkimuksen tarkoituksena on päivittää ja selventää lasten ja nuorten parissa työskenteleville ammattilaisille sosiaalisen median roolia grooming-prosessissa, sekä tuoda esille uusimpia ilmiöitä sosiaalisen median ympäristössä.
Grooming-ilmiön teoreettista taustaa tarkastellaan kirjallisuuskatsauksen avulla, ja voimassa olevaa oikeusnormistoa esitellään oikeusdogmaattisin metodein. Työn empiirinen osuus on toteutettu sosiaalisen median kautta lapsiin kohdistettujen houkuttelurikosten tutkintaan osallistuneiden poliisien teemahaastatteluina.
Tehdyn laadullisen tutkimuksen ja asiantuntijahaastatteluiden tulosten perusteella voidaan todeta, että grooming-prosessi etenee usein niin, että tekijä luo lapseen luottamuksellisen suhteen, johdattelee ja manipuloi sen avulla lasta tarkoituksenaan houkutella tämä seksuaalisiin tekoihin. Grooming-ilmiötä esiintyy niillä sosiaalisen median alustoilla, jossa lapset liikkuvat. Suomessa yleisimmät alustat, joissa on tullut eniten ilmi lapsen houkuttelua seksuaalisiin tarkoituksiin, ovat: Instagram, Kik Messenger, Snapchat, Facebook Messenger ja WhatsApp. Houkuttelurikoksen ilmituloon liittyvä suurin ongelma piilee siinä, etteivät lapset ja heidän kanssaan työskentelevät aikuiset tunnista grooming-ilmiötä. Rikosten esitutkinnassa haasteet löytyvät digiympäristön jatkuvan muutoksen ja lakimuutosten hitauden aiheuttamasta yhtälöstä, sekä resurssien puutteessa, jonka johdosta paljastavaa toimintaa ei pystytä tekemään tällä hetkellä ollenkaan. Houkuttelurikosten ilmitulon ja ennalta estämisen parantamiseksi tulisi järjestää ja ylläpitää grooming-ilmiöön liittyvää koulutusta niin poliisien kuin muidenkin lasten kanssa toimivien ammattilaisten keskuudessa, sekä pitää huolta, että lapset saavat niin kouluissa kuin kotonakin tarvittavaa seksuaali- ja turvataitokasvatusta.
Tutkimuksen tarkoituksena on päivittää ja selventää lasten ja nuorten parissa työskenteleville ammattilaisille sosiaalisen median roolia grooming-prosessissa, sekä tuoda esille uusimpia ilmiöitä sosiaalisen median ympäristössä.
Grooming-ilmiön teoreettista taustaa tarkastellaan kirjallisuuskatsauksen avulla, ja voimassa olevaa oikeusnormistoa esitellään oikeusdogmaattisin metodein. Työn empiirinen osuus on toteutettu sosiaalisen median kautta lapsiin kohdistettujen houkuttelurikosten tutkintaan osallistuneiden poliisien teemahaastatteluina.
Tehdyn laadullisen tutkimuksen ja asiantuntijahaastatteluiden tulosten perusteella voidaan todeta, että grooming-prosessi etenee usein niin, että tekijä luo lapseen luottamuksellisen suhteen, johdattelee ja manipuloi sen avulla lasta tarkoituksenaan houkutella tämä seksuaalisiin tekoihin. Grooming-ilmiötä esiintyy niillä sosiaalisen median alustoilla, jossa lapset liikkuvat. Suomessa yleisimmät alustat, joissa on tullut eniten ilmi lapsen houkuttelua seksuaalisiin tarkoituksiin, ovat: Instagram, Kik Messenger, Snapchat, Facebook Messenger ja WhatsApp. Houkuttelurikoksen ilmituloon liittyvä suurin ongelma piilee siinä, etteivät lapset ja heidän kanssaan työskentelevät aikuiset tunnista grooming-ilmiötä. Rikosten esitutkinnassa haasteet löytyvät digiympäristön jatkuvan muutoksen ja lakimuutosten hitauden aiheuttamasta yhtälöstä, sekä resurssien puutteessa, jonka johdosta paljastavaa toimintaa ei pystytä tekemään tällä hetkellä ollenkaan. Houkuttelurikosten ilmitulon ja ennalta estämisen parantamiseksi tulisi järjestää ja ylläpitää grooming-ilmiöön liittyvää koulutusta niin poliisien kuin muidenkin lasten kanssa toimivien ammattilaisten keskuudessa, sekä pitää huolta, että lapset saavat niin kouluissa kuin kotonakin tarvittavaa seksuaali- ja turvataitokasvatusta.