Työhyvinvointi ja siihen yhteydessä olevat tekijät Rauman kaupungin vanhuspalveluissa
Hirvonen, Suvi; Kannisto, Pilvi (2019)
Hirvonen, Suvi
Kannisto, Pilvi
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019110620718
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019110620718
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Rauman kaupungin vanhuspalveluiden työntekijöiden käsityksiä työhyvinvoinnista ja siihen yhteydessä olevista tekijöistä. Tutkimuskysymyksinä oli vastata: miten Rauman kaupungin vanhuspalveluiden työyhteisöissä tuetaan työntekijöiden osaamista, miten Rauman kaupungin vanhuspalveluissa edistetään työhyvinvointia ja mitkä tekijät Rauman kaupungin vanhuspalveluissa vaikuttavat työhyvinvointiin. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa Rauman kaupungin vanhuspalveluiden työyhteisöjen työhyvinvoinnin kehittämiseen ja pohtia mahdollisia keinoja sairauspoissaolojen vähentämiseksi.
Opinnäytetyön aineisto oli valmiiksi kerätty Rauman kaupungin vanhuspalveluiden henkilöstölle laaditulla kyselylomakkeella, joka koostui sekä avoimista että suljetuista kysymyksistä. Kyselylomakkeen oli laatinut laatukoordinaattori Anne Siivonen yhdessä vanhuspalveluiden esimiesten kanssa ja kysely oli suoritettu Webropol -kyselynä. Aineisto analysoitiin määrällisin ja laadullisin menetelmin. Kyselylomakkeen suljetut kysymykset analysoitiin tilastollisesti ja avoimet kysymykset käyttäen sisällön erittelyä.
Kyselyyn vastasi 66% (n=86) Rauman kaupungin vanhuspalveluiden henkilökunnasta. Vastaajat olivat ammatiltaan sairaanhoitajia sekä lähihoitajia ja työskentelivät sekä vakituisissa että määräaikaisissa työsuhteissa. Vastaajat kokivat työhön perehdytyksen onnistuneeksi ja työntekijöiden saaman koulutuksen oikeanlaiseksi. Työssäjaksamiseen ja sairauspoissaolojen vähentämiseen vaikutti vastaajien mielestä eniten henkilökunnan määrä, sijaisten saanti, työyhteisön pelisäännöt, työilmapiiri ja esimiestyöskentely. Vastaajat kokivat henkilökunnan määrän riittämättömäksi eikä sijaishankinta ollut onnistunut viimeisen vuoden aikana. Avoimissa kysymyksissä tuli ilmi, että vastaajat kokivat jatkuvan uusien sijaisten perehdytyksen kuormittavaksi.
Kehittämisehdotuksina Rauman kaupungin vanhuspalveluille asettaisimme tulosten perusteella muun muassa muutoksia hoitajamitoitukseen. Kyselyn tulosten perusteella eri ammattiryhmiä oli tarpeeksi, mutta kiire ja asukkaiden korkea hoitoisuusluokka kertovat taas hoitajapulasta. Uusien työntekijöiden jatkuva perehdytys ja sijaisten riittämätön osaaminen kuormitti vakituista henkilökuntaa. Pysyvämpien sijaisten saanti vähentäisi perehdytyksen tarvetta ja vakituisen henkilökunnan kuormitusta niin fyysisellä, kuin psyykkiselläkin tasolla. Lisäksi omavalvontakyselyn työhyvinvointi -osiota tulisi kehittää, mikäli halutaan vastauksia työhyvinvoinnin edistämiseksi. Toiseksi kehittämisehdotukseksi asettaisimme rekrytoinnin kehittämisen. Rekrytoinnin kehittämisellä voitaisiin lisätä työnantajan näkyvyyttä ja työpaikan houkuttavuutta. Tilaajan toiveena oli, että tämän opinnäytetyön avulla löydettäisiin keinoja sairauspoissaolojen vähentämiseksi. Kyselylomake ei sisältänyt kysymyksiä, joiden avulla olisi saatu ehdotuksia tai käsityksiä sairauspoissaolojen vähentämiseksi. Jatkossa kyselylomaketta voisi kehittää liittäen siihen kysymyksiä ja kehittämisehdotuksia sairauspoissaolojen vähentämiseksi. The meaning of the thesis is to clarify, what kind of opinions the employees in elderly care in Rauma City have about well-being at work and about the factors which are linked in those opinions. In the research the employees had to answer to following questions: how do they strengthen the employees’´ know-how in elderly care in Rauma City, how do they help forward well-being in elderly care in Rauma City and what are the factors that influence in well-being at work. The aspiration of the thesis is to produce information that helps to develop well-being at work in work communities of elderly care in Rauma City and consider potential means to decrease absences from work due to illness.
The material for the thesis was ready collected by a questionnaire prepared for the elderly service staff of the City of Rauma. It included both open and closed questions. The questionnaire was formed by quality coordinator Anne Siivonen together with principal chiefs in elderly care and the survey was conducted as a Webrobol survey. The data were analyzed by quantitative and qualitative methods. The closed questions in the questionnaire were analyzed statistically and the open questions were analyzed by using content categorizing.
The survey was answered by 66% (n=86) of elderly services staff in Rauma City. The respondents were nurses and community nurses and they worked in both regular and fixed-term employment relationships. The respondents considered the job orientation successful and the training received by the employees the right one. The number of staff, the availability of deputies, the rules of the work community, the work atmosphere and the work of supervisors were the most important factors in coping with work and reducing sick leave. The number of staff was felt to be inadequate and the recruitment of deputies had not been successful during the past year. The open questions revealed that the continuous induction of new substitutes was perceived as a burden.
As development proposals for the elderly services of the City of Rauma, we would, among other things, place changes in the nurse rating. The survey revealed that there were enough occupational groups, but the hurry and the high level of care of the residents on the other hand indicate a shortage of nurses. Constant staff was burdened by the continuous induction of new employees and the lack of skills of the deputies. Having more permanent substitutes would reduce the need for orientation and the workload of regular staff, both physically and mentally. In addition, the occupational well-being section of the self-monitoring questionnaire should be developed if answers are to be provided to promote well-being at work. Another developmental proposal would be to elaborate recruitment. Developing recruitment could increase the employer's visibility and attractiveness of the workplace. The orderer hoped that this thesis would find ways to reduce absenteeism. The questionnaire did not contain any questions that could provide suggestions or ideas on how to reduce sick leave. In the future, the questionnaire could be developed with questions and suggestions for improvement in order to reduce absences from work due to illness.
Opinnäytetyön aineisto oli valmiiksi kerätty Rauman kaupungin vanhuspalveluiden henkilöstölle laaditulla kyselylomakkeella, joka koostui sekä avoimista että suljetuista kysymyksistä. Kyselylomakkeen oli laatinut laatukoordinaattori Anne Siivonen yhdessä vanhuspalveluiden esimiesten kanssa ja kysely oli suoritettu Webropol -kyselynä. Aineisto analysoitiin määrällisin ja laadullisin menetelmin. Kyselylomakkeen suljetut kysymykset analysoitiin tilastollisesti ja avoimet kysymykset käyttäen sisällön erittelyä.
Kyselyyn vastasi 66% (n=86) Rauman kaupungin vanhuspalveluiden henkilökunnasta. Vastaajat olivat ammatiltaan sairaanhoitajia sekä lähihoitajia ja työskentelivät sekä vakituisissa että määräaikaisissa työsuhteissa. Vastaajat kokivat työhön perehdytyksen onnistuneeksi ja työntekijöiden saaman koulutuksen oikeanlaiseksi. Työssäjaksamiseen ja sairauspoissaolojen vähentämiseen vaikutti vastaajien mielestä eniten henkilökunnan määrä, sijaisten saanti, työyhteisön pelisäännöt, työilmapiiri ja esimiestyöskentely. Vastaajat kokivat henkilökunnan määrän riittämättömäksi eikä sijaishankinta ollut onnistunut viimeisen vuoden aikana. Avoimissa kysymyksissä tuli ilmi, että vastaajat kokivat jatkuvan uusien sijaisten perehdytyksen kuormittavaksi.
Kehittämisehdotuksina Rauman kaupungin vanhuspalveluille asettaisimme tulosten perusteella muun muassa muutoksia hoitajamitoitukseen. Kyselyn tulosten perusteella eri ammattiryhmiä oli tarpeeksi, mutta kiire ja asukkaiden korkea hoitoisuusluokka kertovat taas hoitajapulasta. Uusien työntekijöiden jatkuva perehdytys ja sijaisten riittämätön osaaminen kuormitti vakituista henkilökuntaa. Pysyvämpien sijaisten saanti vähentäisi perehdytyksen tarvetta ja vakituisen henkilökunnan kuormitusta niin fyysisellä, kuin psyykkiselläkin tasolla. Lisäksi omavalvontakyselyn työhyvinvointi -osiota tulisi kehittää, mikäli halutaan vastauksia työhyvinvoinnin edistämiseksi. Toiseksi kehittämisehdotukseksi asettaisimme rekrytoinnin kehittämisen. Rekrytoinnin kehittämisellä voitaisiin lisätä työnantajan näkyvyyttä ja työpaikan houkuttavuutta. Tilaajan toiveena oli, että tämän opinnäytetyön avulla löydettäisiin keinoja sairauspoissaolojen vähentämiseksi. Kyselylomake ei sisältänyt kysymyksiä, joiden avulla olisi saatu ehdotuksia tai käsityksiä sairauspoissaolojen vähentämiseksi. Jatkossa kyselylomaketta voisi kehittää liittäen siihen kysymyksiä ja kehittämisehdotuksia sairauspoissaolojen vähentämiseksi.
The material for the thesis was ready collected by a questionnaire prepared for the elderly service staff of the City of Rauma. It included both open and closed questions. The questionnaire was formed by quality coordinator Anne Siivonen together with principal chiefs in elderly care and the survey was conducted as a Webrobol survey. The data were analyzed by quantitative and qualitative methods. The closed questions in the questionnaire were analyzed statistically and the open questions were analyzed by using content categorizing.
The survey was answered by 66% (n=86) of elderly services staff in Rauma City. The respondents were nurses and community nurses and they worked in both regular and fixed-term employment relationships. The respondents considered the job orientation successful and the training received by the employees the right one. The number of staff, the availability of deputies, the rules of the work community, the work atmosphere and the work of supervisors were the most important factors in coping with work and reducing sick leave. The number of staff was felt to be inadequate and the recruitment of deputies had not been successful during the past year. The open questions revealed that the continuous induction of new substitutes was perceived as a burden.
As development proposals for the elderly services of the City of Rauma, we would, among other things, place changes in the nurse rating. The survey revealed that there were enough occupational groups, but the hurry and the high level of care of the residents on the other hand indicate a shortage of nurses. Constant staff was burdened by the continuous induction of new employees and the lack of skills of the deputies. Having more permanent substitutes would reduce the need for orientation and the workload of regular staff, both physically and mentally. In addition, the occupational well-being section of the self-monitoring questionnaire should be developed if answers are to be provided to promote well-being at work. Another developmental proposal would be to elaborate recruitment. Developing recruitment could increase the employer's visibility and attractiveness of the workplace. The orderer hoped that this thesis would find ways to reduce absenteeism. The questionnaire did not contain any questions that could provide suggestions or ideas on how to reduce sick leave. In the future, the questionnaire could be developed with questions and suggestions for improvement in order to reduce absences from work due to illness.