ACL-rekonstruktion jälkeinen fysioterapia : kirjallisuuden ja tapausesimerkin vertailu
Peltokangas, Veera; Pylkkänen, Sanna (2007-11-29)
Peltokangas, Veera
Pylkkänen, Sanna
Jyväskylän ammattikorkeakoulu JAMK University of Applied Sciences
2007-11-29
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa
henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:jamk-1197983836-3
https://urn.fi/URN:NBN:fi:jamk-1197983836-3
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli vertailla kirjallisuuden ja tapausesimerkin fysioterapian etenemistä ja sisältöä ACL-rekonstruktion jälkeen. Osana opinnäytetyötä seurattiin 27-vuotiaan jalkapalloilevan naisfysioterapeutin ACLrekonstruktion jälkeistä kuntoutusprosessia (0- 6kk). Seurannan avulla haluttiin selvittää, miten polven liikkuvuus, lihaskireydet, reiden ympärysmitta, tasapaino, kyykistyminen ja subjektiivinen toimintakyky muuttuivat kuntoutusprosessin aikana. Polven aktiivinen ja passiivinen liikkuvuus sekä fleksio- että ekstensio-suuntiin mitattiin goniometrillä. Lihaskireyksiä mitattiin alaraajoista ja reiden ympärysmitta 10 cm patellan yläpuolelta. Staattista ja dynaamista tasapainoa mitattiin Good Balance- voimalevyjärjestelmällä. Kyykistymistä havainnoitiin eri mittauskertojen välillä. Subjektiivista toimintakykyä seurattiin KOOS-kyselylomakkeella. Merkittävimmät muutokset alku- ja loppumittausten (6 post.op vko-6 post.op kk) välillä olivat polven fleksiosuuntaisessa liikkuvuudessa (85 ° / 135 °), reiden ympärysmitassa (41 cm / 46,5 cm), dynaamisessa tasapainossa, kyykistymisessä sekä subjektiivisessa toimintakyvyssä. Teoriapohjan saamiseksi tarkasteltiin kahdeksaa eri kirjallisuudessa esiintyvää kuntoutusprotokollaa. Koehenkilön ja hänen fysioterapeutin haastattelujen avulla saatiin tietoa fysioterapian etenemisestä ja sisällöstä. Kirjallisuudessa esitettyjen protokollien ja koehenkilön kuntoutumisen sisällöt olivat pitkälti toistensa kaltaisia. Eroja oli lähinnä fysioterapian etenemisen aikataulutuksessa. Kirjallisuudessa esiintyvien esimerkkiprotokollien mukaan koehenkilön kuntoutusprosessi jaettiin neljään, toisiaan seuraaviin vaiheisiin. Ensimmäisen vaiheen (0-3 vko) tärkein tavoite oli polven liikkuvuuden parantuminen, toisen vaiheen (4-6 vko) harjoitteiden monipuolistuminen, kolmannen vaiheen (7-9 vko) harjoitteiden kuormittavuuden ja suoritusnopeuden lisääminen ja viimeisen vaiheen (10 vko- 6kk) lajityyppinen harjoittelu ja polven hallinnan harjoittelu. Koehenkilön omalla aktiivisuudella oli suuri rooli koko kuntoutusprosessin aikana. Motivoituminen pitkäkestoiseen harjoitteluun oli avain erinomaiseen lopputulokseen. Voimaharjoittelu, aerobinen harjoittelu sekä lajityyppinen harjoittelu mahdollistivat koehenkilön paluun jalkapallokentille.