Osaaminen ja hiljainen tietämys Kajaanin seudun sairaalassa - jaettu asiantuntijuus
Parkkisenniemi, Sirpa (2010)
Parkkisenniemi, Sirpa
Kajaanin ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010052910947
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010052910947
Tiivistelmä
Kainuussa toteutettiin hoitotyön osaamisen johtamisen projekti 2006 - 2007. Hankkeen viitekehyksenä oli osaamisen johtaminen. Projektin myötä osaamisen kehittäminen on osa maakunta -kuntayhtymän strategista toimintaa,lisäksi se on kytketty työyksiköiden vuosisuunnitelmaan. Tässä kehittämis- työssä tarkasteltiin osaamista ja asiantuntijahoitajien hiljaista tietämystä Kajaanin seudun sairaalassa. Kehittämistyö toteutettiin toimintatutkimuksena,joka muodostui kolmesta syklistä, jotka raportoitiin tutkimuksessa erillisinä lukuina.
Ensimmäisen syklin tarkoituksena oli määritellä ja kuvata Kajaanin seudun sairaalan keskeiset osaamiset työntekijöiden itsensä nimeäminä. Johtamisen teoreettisena viitekehyksenä oli strategialähtöinen osaamisen johtaminen Tutkimusaineisto kerättiin osaamiskyselynä. Ensimmäisessä syklissä tuloksena nimettiin ja kuvattiin osaamiset, joiden pohjalta laadittiin osaamiskartoituslomake. Työntekijöiden itsensä nimeämistä osaamisista nimettiin strategisiksi osaamisiksi: kuntouttava hoitotyö, aseptinen toiminta ja infektion torjunta, saattohoito, dementiapotilaan hoitotyö, turvallinen kotiutus, kirjallinen ja suullinen raportointi, näyttöön perustuva hoitotyö, opetus- ja ohjausosaaminen ja lääkehoidon osaaminen. Kehittämiskohteiksi nimettiin: kuntouttava hoitotyö, dementiapotilaan hoitotyö, lääkehoidon osaaminen ja kirjallinen ja suullinen raportointi.
Toisen syklin tarkoituksena oli selvittää, millaisena osaamisena asiantuntijahoitajien hiljainen tietämys näyttäytyy heidän itsensä kokemana. Tutkimusaineisto kerättiin ryhmässä tapahtuvana teemahaastatteluna ja analysoitiin sisällön analyysillä. Tutkimustuloksista ilmeni, että asiantuntija- hoitajien hiljainen tietämys osaamisessa ilmenee: 1) asiaankuuluvana tietämyksenä, joka muodostuu kyvystä hahmottaa kokonaisuuksia, kliinisestä tiedosta ja taidosta sekä asiantuntevista hoitokäytännöistä, 2)tilannesidonnaisena kykynä toimia, joka ilmenee käytännöllisenä päättelytaitona, ongelmanratkaisutaitona ja vuorovaikutustaitona ja 3)luottamuksen ja varmuuden tunteena, joka ilmenee itseluottamuksena, empaattisuutena ja kohtaamisena hoitotilanteissa.
Kolmannessa syklissä selvitettiin, miten asiantuntijahoitajille muodostuu hiljaista tietoa ja miten sitä jaetaan työyhteisössä. Aineisto kerättiin samassa teemahaastattelussa kuin toisen syklin aineisto. Aineisto luokiteltiin uuden tiedon muodostumisen mallin vaiheiden avulla. Mallista käytetään nimeä SECI-malli, joka sisältää neljä erilaista tiedonmuunnos vaihetta: sosialisaatio, ulkoistaminen, yhdistely ja sisäistäminen. Asiantuntijahoitajien haastatteluaineistosta tulivat esille kaikki mallin neljä eri vaihetta.
Tuloksia tarkasteltiin jaetun asiantuntijuuden näkökulmasta, jossa tavoitteena on hiljaisen tietämyksen jakaminen ja uuden tietämyksen luominen. Kehittämistyön tuloksia voidaan hyödyntää Kajaanin seudun sairaalan osaamisen kehittämisessä ja perehdytyksessä, kun työyhteisöissä mietitään keinoja hiljaisen tietämyksen jakamiseen.
Ensimmäisen syklin tarkoituksena oli määritellä ja kuvata Kajaanin seudun sairaalan keskeiset osaamiset työntekijöiden itsensä nimeäminä. Johtamisen teoreettisena viitekehyksenä oli strategialähtöinen osaamisen johtaminen Tutkimusaineisto kerättiin osaamiskyselynä. Ensimmäisessä syklissä tuloksena nimettiin ja kuvattiin osaamiset, joiden pohjalta laadittiin osaamiskartoituslomake. Työntekijöiden itsensä nimeämistä osaamisista nimettiin strategisiksi osaamisiksi: kuntouttava hoitotyö, aseptinen toiminta ja infektion torjunta, saattohoito, dementiapotilaan hoitotyö, turvallinen kotiutus, kirjallinen ja suullinen raportointi, näyttöön perustuva hoitotyö, opetus- ja ohjausosaaminen ja lääkehoidon osaaminen. Kehittämiskohteiksi nimettiin: kuntouttava hoitotyö, dementiapotilaan hoitotyö, lääkehoidon osaaminen ja kirjallinen ja suullinen raportointi.
Toisen syklin tarkoituksena oli selvittää, millaisena osaamisena asiantuntijahoitajien hiljainen tietämys näyttäytyy heidän itsensä kokemana. Tutkimusaineisto kerättiin ryhmässä tapahtuvana teemahaastatteluna ja analysoitiin sisällön analyysillä. Tutkimustuloksista ilmeni, että asiantuntija- hoitajien hiljainen tietämys osaamisessa ilmenee: 1) asiaankuuluvana tietämyksenä, joka muodostuu kyvystä hahmottaa kokonaisuuksia, kliinisestä tiedosta ja taidosta sekä asiantuntevista hoitokäytännöistä, 2)tilannesidonnaisena kykynä toimia, joka ilmenee käytännöllisenä päättelytaitona, ongelmanratkaisutaitona ja vuorovaikutustaitona ja 3)luottamuksen ja varmuuden tunteena, joka ilmenee itseluottamuksena, empaattisuutena ja kohtaamisena hoitotilanteissa.
Kolmannessa syklissä selvitettiin, miten asiantuntijahoitajille muodostuu hiljaista tietoa ja miten sitä jaetaan työyhteisössä. Aineisto kerättiin samassa teemahaastattelussa kuin toisen syklin aineisto. Aineisto luokiteltiin uuden tiedon muodostumisen mallin vaiheiden avulla. Mallista käytetään nimeä SECI-malli, joka sisältää neljä erilaista tiedonmuunnos vaihetta: sosialisaatio, ulkoistaminen, yhdistely ja sisäistäminen. Asiantuntijahoitajien haastatteluaineistosta tulivat esille kaikki mallin neljä eri vaihetta.
Tuloksia tarkasteltiin jaetun asiantuntijuuden näkökulmasta, jossa tavoitteena on hiljaisen tietämyksen jakaminen ja uuden tietämyksen luominen. Kehittämistyön tuloksia voidaan hyödyntää Kajaanin seudun sairaalan osaamisen kehittämisessä ja perehdytyksessä, kun työyhteisöissä mietitään keinoja hiljaisen tietämyksen jakamiseen.