Rakennettujen ja perusparannettujen metsäteiden kantavuuteen liittyvät laadulliset poikkeamat
Pisto, Timo (2019)
Pisto, Timo
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019051610266
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019051610266
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena oli metsäteiden kantavuuksiin liittyvät laatuongelmat. Suomen metsäkeskuksessa on tutkittu viime vuosina päätettyjen metsäteiden kantavuuksia pudotuspainomittauksen avulla. Mittausten tulokset ovat olleet huolestuttavia teiden heikkojen kantavuuksien takia. Opinnäytetyön toimeksiantajana oli Suomen metsäkeskus.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa selvitettiin metsätierakentamiseen liittyviä ohjeita ja laatuvaatimuksia muun muassa lainsäädännön, metsäteiden rakentamista ohjaavan normiston ja hankkeita rahoittavan viranomaisen ohjeistusten kautta. Teoriaosuudessa haettiin tietoa myös kantavuusmittauksista ja niiden soveltumisesta metsäteiden kantavuuksien todentamiseen. Lisäksi selvitettiin metsäteihin liittyvän koulutuksen nykytilannetta. Opinnäytetyössä tutkittiin 33 vuonna 2018 valmistunutta metsätiehanketta ja teiden lopullisia kantavuuksia. Kyseisille teille oli tehty kantavuusmittaus KUAB FWD 50 -pudotuspainolaitteella kesällä 2018. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää kantavuuspoikkeamien syitä tutkimalla toteutettuja hankkeita suunnittelu- ja rahoitusprosessien kautta.
Merkittävin syy laatupoikkeamiin oli epäonnistuminen tierakenteen lähtökantavuuden määrittämisessä. Tämä johti usean metsätien kohdalla liian vähäisiin päällysrakennekerroksiin, jolloin tavoiteltua kantavuutta ei saavutettu. Tutkimuksessa selvisi myös puutteita osaamisen hallintaan liittyvissä kysymyksissä, joita oli tunnistettavissa niin suunnittelu-, rahoitus- kuin toteutusprosesseissa.
Toiminta metsäteiden suunnittelu-, rahoitus- ja toteutusprosesseissa ei varmista tällä hetkellä vaatimusten mukaista laatutasoa metsäteiden kantavuuksien osalta. Oleellisia ovat ne toimenpiteet, joilla voidaan varmistaa tierakenteen lähtökantavuus ja päällysrakenteen mitoittaminen luotettavalla tavalla. Käytännössä tämä tarkoittaa kantavuusmittauksen suorittamista suunnitteluvaiheessa ennen päällysrakenteiden ajamista. Tutkimuksessa havaitut osaamispuutteet edellyttävät toimenpiteitä myös koulutuksen järjestämiseksi sekä opetusmateriaalien tuottamiseksi. Metsäteiden rakentaminen ja perusparantaminen ovat infrarakentamista, mikä edellyttää suunnitelmien sisältövaatimusten, suunnittelijoiden pätevyysvaatimusten sekä toteutustöiden valvonnan osalta muutoksia nykytilanteeseen verrattuna.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa selvitettiin metsätierakentamiseen liittyviä ohjeita ja laatuvaatimuksia muun muassa lainsäädännön, metsäteiden rakentamista ohjaavan normiston ja hankkeita rahoittavan viranomaisen ohjeistusten kautta. Teoriaosuudessa haettiin tietoa myös kantavuusmittauksista ja niiden soveltumisesta metsäteiden kantavuuksien todentamiseen. Lisäksi selvitettiin metsäteihin liittyvän koulutuksen nykytilannetta. Opinnäytetyössä tutkittiin 33 vuonna 2018 valmistunutta metsätiehanketta ja teiden lopullisia kantavuuksia. Kyseisille teille oli tehty kantavuusmittaus KUAB FWD 50 -pudotuspainolaitteella kesällä 2018. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää kantavuuspoikkeamien syitä tutkimalla toteutettuja hankkeita suunnittelu- ja rahoitusprosessien kautta.
Merkittävin syy laatupoikkeamiin oli epäonnistuminen tierakenteen lähtökantavuuden määrittämisessä. Tämä johti usean metsätien kohdalla liian vähäisiin päällysrakennekerroksiin, jolloin tavoiteltua kantavuutta ei saavutettu. Tutkimuksessa selvisi myös puutteita osaamisen hallintaan liittyvissä kysymyksissä, joita oli tunnistettavissa niin suunnittelu-, rahoitus- kuin toteutusprosesseissa.
Toiminta metsäteiden suunnittelu-, rahoitus- ja toteutusprosesseissa ei varmista tällä hetkellä vaatimusten mukaista laatutasoa metsäteiden kantavuuksien osalta. Oleellisia ovat ne toimenpiteet, joilla voidaan varmistaa tierakenteen lähtökantavuus ja päällysrakenteen mitoittaminen luotettavalla tavalla. Käytännössä tämä tarkoittaa kantavuusmittauksen suorittamista suunnitteluvaiheessa ennen päällysrakenteiden ajamista. Tutkimuksessa havaitut osaamispuutteet edellyttävät toimenpiteitä myös koulutuksen järjestämiseksi sekä opetusmateriaalien tuottamiseksi. Metsäteiden rakentaminen ja perusparantaminen ovat infrarakentamista, mikä edellyttää suunnitelmien sisältövaatimusten, suunnittelijoiden pätevyysvaatimusten sekä toteutustöiden valvonnan osalta muutoksia nykytilanteeseen verrattuna.