Päivystävän sairaanhoitajan itsenäisen vastaanottotoiminnan organisoiminen Kuusiolinna Terveys Oy:n Alavuden ja Ähtärin toimipisteisiin
Korhonen-Hakala, Eija (2017)
Korhonen-Hakala, Eija
Kajaanin ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121321161
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121321161
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää päivystävän sairaanhoitajan itsenäisen vastaanottotoiminnan organisoiminen yhteneväiseksi Kuusiolinna Terveys Oy:n Alavuden ja Ähtärin toimipisteisiin. Opinnäytetyön metodologiana oli toimintatutkimus, koska kyseessä on työyhteisön kanssa yhdessä käytänteitä kehittävä prosessimaisesti, sykleittäin, etenevä menetelmä.
Opinnäytetyön ensimmäisen syklin (1a) tarkoitus oli kuvailla Alavuden terveyskeskuksen päivystysvastaanoton hoitotyön prosessien kehittämistarpeita. Kehittämistarpeita selvitettiin laaditun tutkimuskysymyksen avulla: Mitä ja miten hoitotyön prosesseja tulisi kehittää? Induktiivisen sisällön analyysin avulla päivystyspotilaan hoitoprosessin kehittämisen teemoiksi muodostuivat potilaan/asiakkaan ohjaaminen, hoitotyön organisointi, henkilöstön osaamisen kehittäminen ja fyysiset toimintaedellytykset. Analyysin avulla tuotettiin 18 hoitotyön prosesseja kuvaavaa kehittämisongelmaa. Kehittämisongelmat ryhmiteltiin luokiksi, jotka olivat potilaan/asiakkaan ohjaaminen, työn organisointi, sairaanhoitajien osaaminen ja fyysiset toimintaedellytykset. Kahdeksalletoista kehittämisongelmalle sairaanhoitajat kirjasivat 83 erilaista hoitotyön prosessien kehittämisehdotusta. Työn organisoimisen kehittämiseksi ehdotettiin yhteistyön tekemistä eri toimijoiden kanssa ja toimintatavoista sopimista. Esimerkkinä kirjattiin lääkäreiden kanssa sovittavat konsultaatiokäytänteet. Osaamisen kehittämiseksi ehdotettiin koulutuksissa saadun tiedon systemaattista jakamista ja säännöllisiä sisäisiä koulutuksia.
Opinnäytetyön ensimmäisen syklin (1b) tarkoituksena oli kartoittaa, miten aikaisemmissa tutkimuksissa kuvattiin sairaanhoitajan itsenäisen päivystysvastaantoton toimintojen kehittämistä. Integroidun kirjallisuuskatsauksen ja ensimmäisen syklin kehittämiskysymyksenä oli: Mikä tukee päivystävän sairaanhoitajan itsenäisen vastaanottotoiminnan kehittämistä? Integroidun kirjallisuuskatsauksen kehittämiskysymykseen saatiin vastauksena, aineiston analysoinnin avulla, osaamisen kehittäminen ja työn organisointi -teemat. Työyhteisön kehittämisessä merkityksellistä oli yhteisten, selkeiden toimintaohjeiden luominen. Uuteen työjakomalliin siirtymistä edistivät vastuiden määritteleminen, työntekijöiden osaamisen kehittäminen, potilasturvallisuuden huomioiminen ja uuden, vaativan työtehtävän rahallisen korvauksen määritteleminen. Organisaation toimintojen kehittämistä tukivat tehdyt sopimukset aikatauluista, tavoitteista ja tehtävien delegoinneista. Hyvänä käytäntönä pidettiin tehtävien vastuujaon selkeää sopimista. Organisaation muutoksessa henkilöstön sitouttaminen käytänteisiin koettiin tärkeäksi.
Toisen syklin tarkoitus oli kuvata, miten päivystävän sairaanhoitajan itsenäinen vastaanottotoiminta organisoidaan. Kehittämiskysymys oli: Miten työ organisoidaan siten, että se tukee itsenäisesti päivystävän sairaanhoitajan vastaanottotoimintaa? Toisessa syklissä laadittiin toimintaohjeet ja prosessikuvaus itsenäisesti päivystävän sairaanhoitajan vastaanottotoimintaan. Laaditulle toimintaohjeelle ja prosessikuvaukselle tehtiin arviointisuunnitelma, jota ei ehditty toteuttaa opinnäytetyön aikana. Kolmannen syklin tarkoitus oli kehittää päivystävän sairaanhoitajan osaamista niin, että hän osaa toimia uuden prosessin ja toimintaohjeen mukaisesti. Kehittämis-kysymys oli: Miten kehitetään päivystävän sairaanhoitajan osaamista, jotta hän kykenee hoitamaan tehtäväänsä kuvatun toimintaohjeen mukaisesti? Kolmannessa syklissä tarkasteltiin teoriaan pohjautuen sairaanhoitajien osaamisen johtamista vastaanottotyössä. Tietoon perustuva osaamisen johtaminen edistää näyttöön perustuvaa ajattelua ja mahdollistaa toimintatapojen muutokset.
Opinnäytetyön ensimmäisen syklin (1a) tarkoitus oli kuvailla Alavuden terveyskeskuksen päivystysvastaanoton hoitotyön prosessien kehittämistarpeita. Kehittämistarpeita selvitettiin laaditun tutkimuskysymyksen avulla: Mitä ja miten hoitotyön prosesseja tulisi kehittää? Induktiivisen sisällön analyysin avulla päivystyspotilaan hoitoprosessin kehittämisen teemoiksi muodostuivat potilaan/asiakkaan ohjaaminen, hoitotyön organisointi, henkilöstön osaamisen kehittäminen ja fyysiset toimintaedellytykset. Analyysin avulla tuotettiin 18 hoitotyön prosesseja kuvaavaa kehittämisongelmaa. Kehittämisongelmat ryhmiteltiin luokiksi, jotka olivat potilaan/asiakkaan ohjaaminen, työn organisointi, sairaanhoitajien osaaminen ja fyysiset toimintaedellytykset. Kahdeksalletoista kehittämisongelmalle sairaanhoitajat kirjasivat 83 erilaista hoitotyön prosessien kehittämisehdotusta. Työn organisoimisen kehittämiseksi ehdotettiin yhteistyön tekemistä eri toimijoiden kanssa ja toimintatavoista sopimista. Esimerkkinä kirjattiin lääkäreiden kanssa sovittavat konsultaatiokäytänteet. Osaamisen kehittämiseksi ehdotettiin koulutuksissa saadun tiedon systemaattista jakamista ja säännöllisiä sisäisiä koulutuksia.
Opinnäytetyön ensimmäisen syklin (1b) tarkoituksena oli kartoittaa, miten aikaisemmissa tutkimuksissa kuvattiin sairaanhoitajan itsenäisen päivystysvastaantoton toimintojen kehittämistä. Integroidun kirjallisuuskatsauksen ja ensimmäisen syklin kehittämiskysymyksenä oli: Mikä tukee päivystävän sairaanhoitajan itsenäisen vastaanottotoiminnan kehittämistä? Integroidun kirjallisuuskatsauksen kehittämiskysymykseen saatiin vastauksena, aineiston analysoinnin avulla, osaamisen kehittäminen ja työn organisointi -teemat. Työyhteisön kehittämisessä merkityksellistä oli yhteisten, selkeiden toimintaohjeiden luominen. Uuteen työjakomalliin siirtymistä edistivät vastuiden määritteleminen, työntekijöiden osaamisen kehittäminen, potilasturvallisuuden huomioiminen ja uuden, vaativan työtehtävän rahallisen korvauksen määritteleminen. Organisaation toimintojen kehittämistä tukivat tehdyt sopimukset aikatauluista, tavoitteista ja tehtävien delegoinneista. Hyvänä käytäntönä pidettiin tehtävien vastuujaon selkeää sopimista. Organisaation muutoksessa henkilöstön sitouttaminen käytänteisiin koettiin tärkeäksi.
Toisen syklin tarkoitus oli kuvata, miten päivystävän sairaanhoitajan itsenäinen vastaanottotoiminta organisoidaan. Kehittämiskysymys oli: Miten työ organisoidaan siten, että se tukee itsenäisesti päivystävän sairaanhoitajan vastaanottotoimintaa? Toisessa syklissä laadittiin toimintaohjeet ja prosessikuvaus itsenäisesti päivystävän sairaanhoitajan vastaanottotoimintaan. Laaditulle toimintaohjeelle ja prosessikuvaukselle tehtiin arviointisuunnitelma, jota ei ehditty toteuttaa opinnäytetyön aikana. Kolmannen syklin tarkoitus oli kehittää päivystävän sairaanhoitajan osaamista niin, että hän osaa toimia uuden prosessin ja toimintaohjeen mukaisesti. Kehittämis-kysymys oli: Miten kehitetään päivystävän sairaanhoitajan osaamista, jotta hän kykenee hoitamaan tehtäväänsä kuvatun toimintaohjeen mukaisesti? Kolmannessa syklissä tarkasteltiin teoriaan pohjautuen sairaanhoitajien osaamisen johtamista vastaanottotyössä. Tietoon perustuva osaamisen johtaminen edistää näyttöön perustuvaa ajattelua ja mahdollistaa toimintatapojen muutokset.