"Ihan niinku kotiin tulis" : KAINUULAISTEN NUORTEN KOKEMUKSIA SPARTAK KAJAANI RY:N PÄIHDEKUNTOUTUSTOIMINNASTA
Kettunen, Teija; Puurunen, Tiia; Törmälä, Karoliina (2017)
Kettunen, Teija
Puurunen, Tiia
Törmälä, Karoliina
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112718367
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112718367
Tiivistelmä
Kettunen, Teija; Puurunen, Tiia & Törmälä, Karoliina. ”Ihan niinku kotiin tulis”. Kainuulaisten nuorten kokemuksia Spartak Kajaani ry:n kuntoutustoiminnasta. Syksy 2017. 76 s., 2 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK).
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Spartak Kajaani ry:n asiakaskunnan kokemuksia päihdekuntoutustoiminnasta, kokemusasiantuntijuudesta sekä minkälaista kehitettävää asiakkaat toiminnassa näkivät. Opinnäytetyön tavoitteena oli siten myös saattaa nuorten ääni kuuluville. Samoin selvittää päihdekuntoutustyössä vaikuttavaksi koettuja tekijöitä kuntoutuksen kohteena olevan asiakaskunnan näkökulmasta.
Spartak Kajaani ry on perustettu vuonna 2004 vähempiosaisten ja heikoimmassa ase-massa olevien tueksi. Sen perustoiminta-ajatuksena on rinnalla kulkeminen ja vertaisena toimiminen. Spartak Kajaani ry:n oma vahvuusalue on sen tekemässä erityisnuorisotyössä, joka koskee erilaisia laitosnuoria, kuten jälkihuollon tai vankilasta vapautuneiden nuorten kohtaamista ja kuntouttamista sosiaalisen- ja päihdekuntoutuksen keinoin.
Opinnäytetyössä esitetään teoriatiedon pohjalta käsitteitä, jotka koskevat kuntoutuksen kohteena olevia nuoria sekä päihdekuntoutusta. Päihdekuntoutus perustuu sosiaaliseen kuntoukseen, jossa kokemusasiantuntijuudella on suuri merkitys. Lisäksi opinnäytetyössä verrataan Spartak Kajaani ry:n tekemää kuntoutustoimintaa Tyynelän KiipIt-projektiin sekä kansalliseen Trio-projektiin, joista molemmista on saatu kuntoutustyön onnistumisen kannalta merkityksellisiksi koettuja tietoja.
Opinnäytetyön aineisto on koottu laadullisen tutkimuksen keinoin teemahaastattelumenetelmää käyttäen. Haastatteluihin osallistui seitsemän henkilöä. Haastatteluaineisto analysointiin teemoittain.
Tutkimustulosten mukaan asiakkaat kokivat Spartakilla käynnit tärkeänä tukimuotona heidän päihteettömyydelleen, arkirytmin säilyttämiseen, sosiaalisten taitojen ylläpitämiseen ja vertaistuen saamiseen. Vuorovaikutukseen liittyvät asiat nousivat vahvasti esille, samoin luottamus työntekijöihin. Työntekijöiden jalkautuminen yhdessä asiakkaan kanssa palveluihin sekä avustaminen kohtaamisessa muiden viranomaisten kanssa koettiin hyvänä. Kokemusasiantuntijoiden käyttö oli nuorille merkittävää ja loi uskoa päihteistä toipumiseen, sekä onnistumiseen elämässä henkilön taustoista huolimatta. Toiminnan yleiselle kehittämiselle nuoret eivät nähneet aitoa tarvetta. Nuorille naisille suunniteltavan toiminnan kohdalla vastaajat puolestaan esittivät konkreettisia ehdotuksia.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että Spartak Kajaani ry:n toiminta vastaa jo tällä hetkellä hyvin asiakaskuntansa tarpeisiin ja päihdetyössä tärkeäksi tekijäksi muodostuu kokemusasiantuntijuus. Onnistuminen asiakkaan kanssa vaatii työntekijältä hyviä vuorovaikutustaitoja ja syntynyt suhde voikin olla asiakkaan kuntoutumisen kannalta tärkeämpää kuin itse päihdetyöhön käytetyt menetelmät.
Asiasanat: nuoret, kokemusasiantuntijuus, osallisuus, päihdekuntoutus, sosiaalinen kuntoutus
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Spartak Kajaani ry:n asiakaskunnan kokemuksia päihdekuntoutustoiminnasta, kokemusasiantuntijuudesta sekä minkälaista kehitettävää asiakkaat toiminnassa näkivät. Opinnäytetyön tavoitteena oli siten myös saattaa nuorten ääni kuuluville. Samoin selvittää päihdekuntoutustyössä vaikuttavaksi koettuja tekijöitä kuntoutuksen kohteena olevan asiakaskunnan näkökulmasta.
Spartak Kajaani ry on perustettu vuonna 2004 vähempiosaisten ja heikoimmassa ase-massa olevien tueksi. Sen perustoiminta-ajatuksena on rinnalla kulkeminen ja vertaisena toimiminen. Spartak Kajaani ry:n oma vahvuusalue on sen tekemässä erityisnuorisotyössä, joka koskee erilaisia laitosnuoria, kuten jälkihuollon tai vankilasta vapautuneiden nuorten kohtaamista ja kuntouttamista sosiaalisen- ja päihdekuntoutuksen keinoin.
Opinnäytetyössä esitetään teoriatiedon pohjalta käsitteitä, jotka koskevat kuntoutuksen kohteena olevia nuoria sekä päihdekuntoutusta. Päihdekuntoutus perustuu sosiaaliseen kuntoukseen, jossa kokemusasiantuntijuudella on suuri merkitys. Lisäksi opinnäytetyössä verrataan Spartak Kajaani ry:n tekemää kuntoutustoimintaa Tyynelän KiipIt-projektiin sekä kansalliseen Trio-projektiin, joista molemmista on saatu kuntoutustyön onnistumisen kannalta merkityksellisiksi koettuja tietoja.
Opinnäytetyön aineisto on koottu laadullisen tutkimuksen keinoin teemahaastattelumenetelmää käyttäen. Haastatteluihin osallistui seitsemän henkilöä. Haastatteluaineisto analysointiin teemoittain.
Tutkimustulosten mukaan asiakkaat kokivat Spartakilla käynnit tärkeänä tukimuotona heidän päihteettömyydelleen, arkirytmin säilyttämiseen, sosiaalisten taitojen ylläpitämiseen ja vertaistuen saamiseen. Vuorovaikutukseen liittyvät asiat nousivat vahvasti esille, samoin luottamus työntekijöihin. Työntekijöiden jalkautuminen yhdessä asiakkaan kanssa palveluihin sekä avustaminen kohtaamisessa muiden viranomaisten kanssa koettiin hyvänä. Kokemusasiantuntijoiden käyttö oli nuorille merkittävää ja loi uskoa päihteistä toipumiseen, sekä onnistumiseen elämässä henkilön taustoista huolimatta. Toiminnan yleiselle kehittämiselle nuoret eivät nähneet aitoa tarvetta. Nuorille naisille suunniteltavan toiminnan kohdalla vastaajat puolestaan esittivät konkreettisia ehdotuksia.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että Spartak Kajaani ry:n toiminta vastaa jo tällä hetkellä hyvin asiakaskuntansa tarpeisiin ja päihdetyössä tärkeäksi tekijäksi muodostuu kokemusasiantuntijuus. Onnistuminen asiakkaan kanssa vaatii työntekijältä hyviä vuorovaikutustaitoja ja syntynyt suhde voikin olla asiakkaan kuntoutumisen kannalta tärkeämpää kuin itse päihdetyöhön käytetyt menetelmät.
Asiasanat: nuoret, kokemusasiantuntijuus, osallisuus, päihdekuntoutus, sosiaalinen kuntoutus