Patients undergoing dialysis- focus on nutrition : A literature review
Castren, Riikka (2017)
Castren, Riikka
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017101115975
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017101115975
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on ollut kuvata dialyysipotilaan ruokavalioon liittyviä kysymyksiä. Tavoitteena on käyttää tätä tietoa kliinisessä hoitotyössä potilaan ohjauksen kehittämisestä. Opinnäytetyön painopiste on ollut dialyysipotilaan ruokavalioon liittyvissä ongelmissa, sekä menetelmissä joita dialyysipotilaat käyttävät ruokavalion ylläpidossa ja toteutuksessa.
Yhteensä 13 tutkimusartikkelia valittiin analysoitavaksi. MEDLINE ja CINAHL tietokannoista löydettiin yksitoista artikkelia (n=11) ja manuaalisella haulla (n=2). Tutkimuksen tulokset esitetään kirjallisuuskatsauksena.
Tässä kirjallisuuskatsauksessa käytettyjen artikkeleiden keskeisenä teemana on dialyysipotilaan ruokavalioon liittyvät ongelmat sekä menetelmät joita dialyysipotilaat käyttävät ruokavalion ylläpitoon ja toteutukseen. Kirjallisuudessa tulee esille aikaisen ruokavalio-ohjauksen tarve, sekä hyödyt, jotka jatkuvat läpi koko dialyysipotilaan hoitopolun ajan. Hoitajien rooli potilaiden ohjauksessa on tärkeää ja jatkuvaa, ja heidän tietonsa tulisi olla ajantasaista. Proteiinin merkityksestä munuaispotilaan ruokavaliossa ollaan vielä epävarmoja ja lisätutkimuksia kaivataan. Nestekertymien arvioimiseen dialyysihoitojen välillä on käytettävä kehonkoostumus-mittausta, koska painoindeksi ei ole tarpeeksi tarkka mittari nestekertymien arvioimiseen. Potilaalla voi olla liiallista nestekertymää vaikka painoindeksissä ei olisi näkyvää muutosta. Dialyysipotilaat käyttävät moninaisia menetelmiä ruokavalion ylläpitoon ja toteutukseen, joista yleisimmät ovat yhdistelmä kognitiivisia ja käyttäytymisen kontrolloinnin menetelmiä. Itsesäätely on myös yleistä. Miehet, nuoret ja täysipäiväisesti työssäkäyvät kokevat itsesäätelyn ja ruokavalion noudattamisen ongelmallisena. Itsesäätelyyn vaikuttavat tekijät ovat potilaan tietoperusta, minäpystyvyys, masennus sekä sosiaalisen tuen saatavuus.
Lisätutkimuksia ruokavalion vaikutuksesta potilaaseen olisi tarpeen, jotta sen vaikutus potilaan kokonaisvaltaiseen terveyteen ymmärrettäisiin paremmin. Hoitajien tietotaitoa dialyysipotilaan ruokavalio-ohjauksessa pitäisi tukea säännöllisillä lisäkoulutuksilla.
Yhteensä 13 tutkimusartikkelia valittiin analysoitavaksi. MEDLINE ja CINAHL tietokannoista löydettiin yksitoista artikkelia (n=11) ja manuaalisella haulla (n=2). Tutkimuksen tulokset esitetään kirjallisuuskatsauksena.
Tässä kirjallisuuskatsauksessa käytettyjen artikkeleiden keskeisenä teemana on dialyysipotilaan ruokavalioon liittyvät ongelmat sekä menetelmät joita dialyysipotilaat käyttävät ruokavalion ylläpitoon ja toteutukseen. Kirjallisuudessa tulee esille aikaisen ruokavalio-ohjauksen tarve, sekä hyödyt, jotka jatkuvat läpi koko dialyysipotilaan hoitopolun ajan. Hoitajien rooli potilaiden ohjauksessa on tärkeää ja jatkuvaa, ja heidän tietonsa tulisi olla ajantasaista. Proteiinin merkityksestä munuaispotilaan ruokavaliossa ollaan vielä epävarmoja ja lisätutkimuksia kaivataan. Nestekertymien arvioimiseen dialyysihoitojen välillä on käytettävä kehonkoostumus-mittausta, koska painoindeksi ei ole tarpeeksi tarkka mittari nestekertymien arvioimiseen. Potilaalla voi olla liiallista nestekertymää vaikka painoindeksissä ei olisi näkyvää muutosta. Dialyysipotilaat käyttävät moninaisia menetelmiä ruokavalion ylläpitoon ja toteutukseen, joista yleisimmät ovat yhdistelmä kognitiivisia ja käyttäytymisen kontrolloinnin menetelmiä. Itsesäätely on myös yleistä. Miehet, nuoret ja täysipäiväisesti työssäkäyvät kokevat itsesäätelyn ja ruokavalion noudattamisen ongelmallisena. Itsesäätelyyn vaikuttavat tekijät ovat potilaan tietoperusta, minäpystyvyys, masennus sekä sosiaalisen tuen saatavuus.
Lisätutkimuksia ruokavalion vaikutuksesta potilaaseen olisi tarpeen, jotta sen vaikutus potilaan kokonaisvaltaiseen terveyteen ymmärrettäisiin paremmin. Hoitajien tietotaitoa dialyysipotilaan ruokavalio-ohjauksessa pitäisi tukea säännöllisillä lisäkoulutuksilla.