Kuivasilmäisyyden tutkiminen, arviointi ja hoito : suomenkielinen opetusmateriaali kuivasilmäisyyskoulutuspäiville
Hirsi, Minna; Riihinen, Anniina; Sarin, Marjaana (2017)
Hirsi, Minna
Riihinen, Anniina
Sarin, Marjaana
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017100815849
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017100815849
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli koota kattava suomenkielinen opetusmateriaali optikoille suunnatulle täydennyskoulutukselle kuivasilmäisyydestä, mikä järjestettiin Metropolian Ammattikorkeakoulun toimesta kesällä 2017. Materiaali pohjautui vuoden 2007 Dry Eye Workshopin (DEWS 2007) raporttiin. Opetusmateriaaliin sisältyi tiivistelmä kuivasilmäisyyden jaottelusta, siihen liittyvästä anatomiasta, mittausmenetelmistä ja sen hoidosta sekä ohjeet mittausten tekemiseen ja taulukko markkinoilla myynnissä olevista kostutustipoista ja niiden vaikuttavista aineista.
Kuivasilmäisyys on herättänyt paljon keskustelua optisella alalla, ja siihen on kiinnitetty enemmän huomiota sairauden yleistyttyä. Yhä useampi on kärsinyt sen aiheuttamista oireista, jotka voivat vaikuttaa merkittävästi henkilön elämänlaatuun. Tietämys kuivasilmäisyydestä ja siihen liittyvät koulutukset ovat lisääntyneet. Suomessa ei ole optisella alalla käytössä selkeitä, yhteisiä merkintätapoja kuivasilmäisyyden jaottelusta tai vakavuusasteesta. Opinnäytetyössä on esitelty kuivasilmäisyyden vakavuuden jaottelu oireiden ja löydösten perusteella asteikolla 1-4. Lisäksi opetusmateriaali tarjoaa ohjeet hoidon kohdistamiseen kuivasilmäisyyden vakavuuden ja aiheuttajan perusteella.
Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena työnä. Työhön kuului suomenkielisen opetusmateriaalin lisäksi raportti työn toteuttamisesta ja etenemisestä sekä aktiivinen osallistuminen kuivasilmäisyyskoulutuspäivien järjestämiseen. Kvantitatiivista tutkimusmenetelmää käytettiin kuivasilmäisyyskoulutuspäivien onnistumisen arvioinnissa. Osallistujat suorittivat tentin ja täyttivät omaa osaamista arvioivan kyselylomakkeen sekä koulutuspäivien alussa että lopussa. Tuloksista ilmeni, että koulutuspäivät paransivat osallistujien teoreettista osaamista kuivasilmäisyydestä sekä heidän varmuutensa omasta osaamisesta vahvistui.
Koulutuspäivät tarjosivat tiiviin kokonaisuuden teoriaa ja käytännön harjoituksia kuivasilmäisyydestä ja sen tutkimisesta. Osallistujat kokivat kuivasilmäisyyden tutkimisen tärkeäksi ja koulutuspäivien sisällön hyödylliseksi. Järjestäjien näkökulmasta koulutuspäivät vastasivat hyvin työelämän tarpeeseen.
Kuivasilmäisyys on herättänyt paljon keskustelua optisella alalla, ja siihen on kiinnitetty enemmän huomiota sairauden yleistyttyä. Yhä useampi on kärsinyt sen aiheuttamista oireista, jotka voivat vaikuttaa merkittävästi henkilön elämänlaatuun. Tietämys kuivasilmäisyydestä ja siihen liittyvät koulutukset ovat lisääntyneet. Suomessa ei ole optisella alalla käytössä selkeitä, yhteisiä merkintätapoja kuivasilmäisyyden jaottelusta tai vakavuusasteesta. Opinnäytetyössä on esitelty kuivasilmäisyyden vakavuuden jaottelu oireiden ja löydösten perusteella asteikolla 1-4. Lisäksi opetusmateriaali tarjoaa ohjeet hoidon kohdistamiseen kuivasilmäisyyden vakavuuden ja aiheuttajan perusteella.
Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena työnä. Työhön kuului suomenkielisen opetusmateriaalin lisäksi raportti työn toteuttamisesta ja etenemisestä sekä aktiivinen osallistuminen kuivasilmäisyyskoulutuspäivien järjestämiseen. Kvantitatiivista tutkimusmenetelmää käytettiin kuivasilmäisyyskoulutuspäivien onnistumisen arvioinnissa. Osallistujat suorittivat tentin ja täyttivät omaa osaamista arvioivan kyselylomakkeen sekä koulutuspäivien alussa että lopussa. Tuloksista ilmeni, että koulutuspäivät paransivat osallistujien teoreettista osaamista kuivasilmäisyydestä sekä heidän varmuutensa omasta osaamisesta vahvistui.
Koulutuspäivät tarjosivat tiiviin kokonaisuuden teoriaa ja käytännön harjoituksia kuivasilmäisyydestä ja sen tutkimisesta. Osallistujat kokivat kuivasilmäisyyden tutkimisen tärkeäksi ja koulutuspäivien sisällön hyödylliseksi. Järjestäjien näkökulmasta koulutuspäivät vastasivat hyvin työelämän tarpeeseen.