Todisteiden hyödynnettävyyden huomioiminen poliisin työssä
Yrjänäinen, Heli (2017)
Yrjänäinen, Heli
Poliisiammattikorkeakoulu
2017
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017100915890
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017100915890
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö käsittelee todisteiden hyödynnettävyyttä poliisin näkökulmasta. Tavoitteena on koota poliisin työn tueksi kattava tietopaketti todisteiden hyödynnettävyydestä. Poliisimiehen pitää työssään osata arvioida keräämiensä todisteiden näyttöarvoa, hyödynnettävyyttä sekä riittävyyttä. Käytännön ongelma kuitenkin on, että esitutkinnan tehnyt poliisimies ei saa järjestelmällisesti palautetta keräämänsä todistusaineiston riittävyydestä. Työ ei tätä ongelmaa pysty poistamaan, mutta se tarjoaa työkaluja todistusaineiston oman arvioinnin tueksi.
Työ on toteutettu kirjallisuuskatsauksena. Työn aineistona on aiheeseen liittyvät lait, esityöt, oikeuskäytäntö sekä oikeuskirjallisuus. Aineisto on koottu pääosin kansallisista lähteistä, mutta tarvittavilta osin on hyödynnetty myös kansainvälisiä oikeusohjeita.
Teoriaosuudessa on kaksi selkeästi erillistä aiheteemaa. Niistä ensimmäinen on rikosprosessissa olevan oikeudet ja joiltain osin myös velvollisuudet. Tarkastelussa keskitytään etenkin niihin oikeuksiin, joiden loukkauksien osalta yleisimmin joudutaan tarkastelemaan todisteiden hyödynnettävyyttä. Keskeisimpiä käsiteltäviä oikeuksia ovat itsekriminointisuoja, oikeus avustajaan sekä läheisen vaitiolo-oikeus.
Toinen aiheteema on todisteiden hyödynnettävyys. Tässä osuudessa käydään läpi, miten todisteeseen liittyvä oikeudenloukkaus tai laiton hankintatapa vaikuttaa todisteen hyödynnettävyyteen näyttönä. Oikeudenloukkauksissa on siis kyse loukkauksista teorian ensimmäisessä osiossa käsiteltyä oikeuksia kohtaan. Laiton hankintatapa kattaa muut todisteen hankintaan liittyvät menettelyvirheet.
Lopuksi aihetta käsitellään poliisinäkökulmasta yhdistämällä teoria poliisin käytännön työhön. Osuudessa esitetään käytännön toimintamalleja ja hyviä toimintatapoja, joilla voidaan edistää todistelun ja sitä kautta koko rikosprosessin onnistumista.
Työ on toteutettu kirjallisuuskatsauksena. Työn aineistona on aiheeseen liittyvät lait, esityöt, oikeuskäytäntö sekä oikeuskirjallisuus. Aineisto on koottu pääosin kansallisista lähteistä, mutta tarvittavilta osin on hyödynnetty myös kansainvälisiä oikeusohjeita.
Teoriaosuudessa on kaksi selkeästi erillistä aiheteemaa. Niistä ensimmäinen on rikosprosessissa olevan oikeudet ja joiltain osin myös velvollisuudet. Tarkastelussa keskitytään etenkin niihin oikeuksiin, joiden loukkauksien osalta yleisimmin joudutaan tarkastelemaan todisteiden hyödynnettävyyttä. Keskeisimpiä käsiteltäviä oikeuksia ovat itsekriminointisuoja, oikeus avustajaan sekä läheisen vaitiolo-oikeus.
Toinen aiheteema on todisteiden hyödynnettävyys. Tässä osuudessa käydään läpi, miten todisteeseen liittyvä oikeudenloukkaus tai laiton hankintatapa vaikuttaa todisteen hyödynnettävyyteen näyttönä. Oikeudenloukkauksissa on siis kyse loukkauksista teorian ensimmäisessä osiossa käsiteltyä oikeuksia kohtaan. Laiton hankintatapa kattaa muut todisteen hankintaan liittyvät menettelyvirheet.
Lopuksi aihetta käsitellään poliisinäkökulmasta yhdistämällä teoria poliisin käytännön työhön. Osuudessa esitetään käytännön toimintamalleja ja hyviä toimintatapoja, joilla voidaan edistää todistelun ja sitä kautta koko rikosprosessin onnistumista.