”ONHAN TÄÄ NYT PALJON MUKAVAMPAA TÄÄLLÄ MUITTEN JOUKOSSA KUIN YKSIN” : Kokemuksia naapuruuspiirin keinoista lievittää yksinäisyyt-tä
Harju, Vilja-Maaria (2017)
Harju, Vilja-Maaria
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017100515762
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017100515762
Tiivistelmä
Harju, Vilja-Maaria. ”Onhan tää nyt paljon mukavampaa täällä muitten joukossa kuin yksin.” Kokemuksia naapuruuspiirin keinoista lievittää yksinäisyyttä. Syksy 2017, 48 sivua, 3 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Helsinki. Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK).
Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston kanssa, koska tutkimuskohteena olivat viraston palveluihin kuuluvat naapuruuspiirit. Naapuruuspiiri on asuinalueella kerran viikossa kokoontuva ryhmä, jonka tarkoituksena on aktivoida ensisijaisesti yksin kotona asuvia ja seuraa kaipaavia iäkkäitä tuomalla heille mielekästä, matalan kynnyksen toimintaa lähelle kotia. Tarkoituksena opinnäytetyössä oli selvittää, miten naapuruuspiirille asetettu tavoite ikäihmisten yksinäisyyden lievittämisestä toteutuu. Opinnäytetyön tavoitteena oli kerätä tietoa naapuruuspiirissä käyvien ikäihmisten kokemuksista koskien yksinäisyyttä ja heidän sosiaalisia suhteitaan ja niissä tapahtuneita muutoksia. Opinnäytetyön tutkimus rajattiin koskemaan pisimpään toiminnassa olleiden naapuruuspiirien kävijöitä.
Tutkimus oli kvalitatiivinen. Aineiston keruu toteutettiin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla ryhmähaastattelujen muodossa. Ryhmähaastatteluja tehtiin viisi ja niihin osallistui yhteensä 21 henkilöä. Aineiston analyysi tehtiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tutkimuksen perusteella naapuruuspiirit ovat tavoittaneet joitakin yksinäisyydestä kärsiviä ihmisiä ja tuoneet helpotusta sosiaaliseen yksinäisyyteen tarjoamalla sosiaalista kanssakäymistä ja ryhmään kuulumisen tunteen. Erityisesti yksin asuvat ja paikkakunnalle muualta muuttaneet olivat kokeneet saaneensa tarvitsemaansa tukea, seuraa ja tietoa naapuruuspiireihin osallistumalla. Työelämästä poisjäämisen aiheuttaman yhteisön ja seuran kaipuun helpottamisessa olivat naapuruuspiirit onnistuneet. Muiden samankaltaisessa tilanteessa olevien ihmisten tapaaminen oli antanut mahdollisuuden vaihtaa kokemuksia ja saada tukea.
Jatkotutkimusta ajatellen olisi mielenkiintoista tutkia samaa aihetta kaikissa nykyään toiminnassa olevissa naapuruuspiireissä ja erityisesti ryhmissä, jotka edustavat useita sukupolvia. Sen avulla voitaisiin huomata, vaikuttaako osallistujien ikäero yksinäisyyden kokemiseen ja sen helpottamiseen.
Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston kanssa, koska tutkimuskohteena olivat viraston palveluihin kuuluvat naapuruuspiirit. Naapuruuspiiri on asuinalueella kerran viikossa kokoontuva ryhmä, jonka tarkoituksena on aktivoida ensisijaisesti yksin kotona asuvia ja seuraa kaipaavia iäkkäitä tuomalla heille mielekästä, matalan kynnyksen toimintaa lähelle kotia. Tarkoituksena opinnäytetyössä oli selvittää, miten naapuruuspiirille asetettu tavoite ikäihmisten yksinäisyyden lievittämisestä toteutuu. Opinnäytetyön tavoitteena oli kerätä tietoa naapuruuspiirissä käyvien ikäihmisten kokemuksista koskien yksinäisyyttä ja heidän sosiaalisia suhteitaan ja niissä tapahtuneita muutoksia. Opinnäytetyön tutkimus rajattiin koskemaan pisimpään toiminnassa olleiden naapuruuspiirien kävijöitä.
Tutkimus oli kvalitatiivinen. Aineiston keruu toteutettiin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla ryhmähaastattelujen muodossa. Ryhmähaastatteluja tehtiin viisi ja niihin osallistui yhteensä 21 henkilöä. Aineiston analyysi tehtiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tutkimuksen perusteella naapuruuspiirit ovat tavoittaneet joitakin yksinäisyydestä kärsiviä ihmisiä ja tuoneet helpotusta sosiaaliseen yksinäisyyteen tarjoamalla sosiaalista kanssakäymistä ja ryhmään kuulumisen tunteen. Erityisesti yksin asuvat ja paikkakunnalle muualta muuttaneet olivat kokeneet saaneensa tarvitsemaansa tukea, seuraa ja tietoa naapuruuspiireihin osallistumalla. Työelämästä poisjäämisen aiheuttaman yhteisön ja seuran kaipuun helpottamisessa olivat naapuruuspiirit onnistuneet. Muiden samankaltaisessa tilanteessa olevien ihmisten tapaaminen oli antanut mahdollisuuden vaihtaa kokemuksia ja saada tukea.
Jatkotutkimusta ajatellen olisi mielenkiintoista tutkia samaa aihetta kaikissa nykyään toiminnassa olevissa naapuruuspiireissä ja erityisesti ryhmissä, jotka edustavat useita sukupolvia. Sen avulla voitaisiin huomata, vaikuttaako osallistujien ikäero yksinäisyyden kokemiseen ja sen helpottamiseen.