Theseus käyttökatko ma 22.4. klo 12 alkaen. Katko jatkuu 22.4. klo 15 asti ja on koko Theseuksen laajuinen. Lisäksi töiden käsittely ja syöttö on estetty ti 23.4. ainakin klo 12 asti. Theseus service break from Mon 22.4. at 12:00. The break will last until 15:00 on Mon 22.4. and is Theseus-wide. In addition, processing and uploading of work will be blocked until at least 12:00 on Tue 23.4.
Tuki- ja liikuntaelimistön fyysisen kuormituksen analysointi suurtehoimuroinnin aikana
Virkkunen, Heidi; Rahkonen, Asta (2017)
Virkkunen, Heidi
Rahkonen, Asta
Saimaan ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017052710605
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017052710605
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli tutkia suurtehoimuroinnin ergonomiaa ja apuvälineenä käytettävän suulakkeen hyötyä imuroinnin ergonomiassa MVN BIOMECH -liikeanalyysilaitteella.
Tutkimuksessa selvitettiin objektiivisin mittauksin suulakkeen vaikutusta selän eri osa-alueiden asentoon sekä olka-, ranne-, lonkka- ja polvinivelten nivelkulmiin. Lisäksi selvitettiin koehenkilöiden kokemaa subjektiivista kuormitusta imuroinnin aikana strukturoidun kyselylomakkeen avulla. Lassila & Tikanoja yrityksessä tutkittiin vuosina 2015-2016 suurtehoimuroinnin ergonomiaa turvallisuuden ja ergonomian kehittämishankkeen myötä. Yrityksessä ei oltu aiemmin tutkittu ergonomiaa liikeanalyysilaitteella.
Tutkimukseen osallistui kolme suurtehoimurointia työkseen tekevää koehenkilöä Lassila & Tikanoja yrityksestä Etelä-Karjalan alueella, koehenkilöt valittiin ryväsotantamenetelmällä. Tutkimuksen aikaulottuvuus oli poikittainen. Mittaukset toteutettiin oikeassa työympäristössä, jossa tehtävä oli simuloitu. Jokaiselle koehenkilölle suoritettiin liikeanalyysilaitteella kaksi mittausta, yksi ilman suulaketta ja yksi suulakkeen kanssa. Mittausten jälkeen koehenkilöt täyttivät kyselylomakkeen.
Tutkimusaineisto analysoitiin määrällisin ja laadullisin menetelmin. Kyselylomakkeen analysoinnin tuloksia verrattiin liikeanalyysilaitteella ilman suulaketta ja suulakkeen kanssa saatuihin mittaustuloksiin. Suulake kevensi lonkka- ja polvinivelten sekä lannerangan ja vasemman olkanivelen kuormitusta. Vastaavasti suulake lisäsi kuormitusta kaularangassa ja oikeassa olkanivelessä. Muissa nivelissä suulakkeella ei ollut vaikutusta kuormitukseen. Koehenkilöt eivät kokeneet subjektiivisesti suulakkeesta olevan hyötyä kuormituksen vähenemisessä tai kyselylomakkeen tulokset olivat ristiriidassa koehenkilöiden välillä sekä liikeanalyysilaitteella saatujen mittaustulosten kanssa.
Tulosten pohjalta suulakkeesta oli sekä hyötyä että haittaa. Suulaketta jatko-kehittämällä imurointityön kuormittavuutta voitaisiin mahdollisesti keventää.
Tutkimuksessa selvitettiin objektiivisin mittauksin suulakkeen vaikutusta selän eri osa-alueiden asentoon sekä olka-, ranne-, lonkka- ja polvinivelten nivelkulmiin. Lisäksi selvitettiin koehenkilöiden kokemaa subjektiivista kuormitusta imuroinnin aikana strukturoidun kyselylomakkeen avulla. Lassila & Tikanoja yrityksessä tutkittiin vuosina 2015-2016 suurtehoimuroinnin ergonomiaa turvallisuuden ja ergonomian kehittämishankkeen myötä. Yrityksessä ei oltu aiemmin tutkittu ergonomiaa liikeanalyysilaitteella.
Tutkimukseen osallistui kolme suurtehoimurointia työkseen tekevää koehenkilöä Lassila & Tikanoja yrityksestä Etelä-Karjalan alueella, koehenkilöt valittiin ryväsotantamenetelmällä. Tutkimuksen aikaulottuvuus oli poikittainen. Mittaukset toteutettiin oikeassa työympäristössä, jossa tehtävä oli simuloitu. Jokaiselle koehenkilölle suoritettiin liikeanalyysilaitteella kaksi mittausta, yksi ilman suulaketta ja yksi suulakkeen kanssa. Mittausten jälkeen koehenkilöt täyttivät kyselylomakkeen.
Tutkimusaineisto analysoitiin määrällisin ja laadullisin menetelmin. Kyselylomakkeen analysoinnin tuloksia verrattiin liikeanalyysilaitteella ilman suulaketta ja suulakkeen kanssa saatuihin mittaustuloksiin. Suulake kevensi lonkka- ja polvinivelten sekä lannerangan ja vasemman olkanivelen kuormitusta. Vastaavasti suulake lisäsi kuormitusta kaularangassa ja oikeassa olkanivelessä. Muissa nivelissä suulakkeella ei ollut vaikutusta kuormitukseen. Koehenkilöt eivät kokeneet subjektiivisesti suulakkeesta olevan hyötyä kuormituksen vähenemisessä tai kyselylomakkeen tulokset olivat ristiriidassa koehenkilöiden välillä sekä liikeanalyysilaitteella saatujen mittaustulosten kanssa.
Tulosten pohjalta suulakkeesta oli sekä hyötyä että haittaa. Suulaketta jatko-kehittämällä imurointityön kuormittavuutta voitaisiin mahdollisesti keventää.