Uusperheiden perinnönjako ja perintösuunnittelun tila
Sopenkivi, Katja (2017)
Sopenkivi, Katja
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017061313409
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017061313409
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia uusperheiden perinnönjakoa, sekä perintösuun-nittelun keinoja ja tilaa uusperheissä. Jos vainaja ei ole tehnyt elinaikanaan perintö-suunnittelua jakautuu perintö perintökaaren mukaisesti. Uusperheissä tämä saattaa aiheuttaa yllätyksiä perinnönjaossa, koska nykyinen lakimääräinen perimysjärjestys on hyvin ydinperhekeskeinen ja siitä eroavat perhemuodot on otettu huomioon huo-nosti.
Teoriaosassa käytiin läpi uusperheen määritelmä, eri parisuhdemuotojen merkitys perinnönjaossa, perintökaari (PK 40/1965) ja yleisimmät perintösuunnittelun kei-not. Lähdeaineistona käytettiin voimassa olevaa lainsäädäntöä ja oikeuskirjallisuut-ta.
Empiriaosuus koostuu kvantitatiivisesta tutkimuksesta, joka toteutettiin strukturoi-tuna kyselylomakkeena. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millainen on uus-perheiden tietoisuuden taso perinnönjaosta uusperheissä ja miten uusperheet ovat varautuneet mahdollisiin toisen vanhemman kuoleman tapauksiin perheessä? Tut-kimuksella saatiin vastaus myös siihen, miten perintösuunnittelua on jo tehty ja millaisia keinoja he harkitsevat käyttävänsä tulevaisuudessa.
Tutkimukseen hyväksyttiin ne uusperheet jotka täyttävät tilastokeskuksen määri-telmän uusperheestä. Tilastokeskus määrittää, että uusperheessä on alle 18-vuotias vain toisen puolison lapsi. Perheen kaikki lapset eivät ole puolisoiden yhteisiä. Li-säksi kaikkien perheenjäsenten piti olla Suomen kansalaisia ja virallisen asuinpai-kan Suomessa. Tutkimuksessa ei ole käsitelty perinnönjakoa tilanteessa, jossa uus-perheeseen kuuluva lapsi menehtyy, eikä siinä käsitellä asiaa verotuksellisesta nä-kökulmasta.
Tutkimus osoitti, että uusperheiden tietoisuus erilaisista perintösuunnittelun kei-noista on hyvä ja yli 70 % kertoi tietävänsä, miten oma perintö tulee jakautumaan. Perintösuunnittelua oli kuitenkin tehnyt vain 40 % vastaajista. Suosituimmaksi pe-rintösuunnittelun keinoksi nousi testamentti. 76 % vastaajista kaipaa asiasta vielä lisätietoa tai että asiaa käsiteltäisiin julkisuudessa enemmän.
Teoriaosassa käytiin läpi uusperheen määritelmä, eri parisuhdemuotojen merkitys perinnönjaossa, perintökaari (PK 40/1965) ja yleisimmät perintösuunnittelun kei-not. Lähdeaineistona käytettiin voimassa olevaa lainsäädäntöä ja oikeuskirjallisuut-ta.
Empiriaosuus koostuu kvantitatiivisesta tutkimuksesta, joka toteutettiin strukturoi-tuna kyselylomakkeena. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millainen on uus-perheiden tietoisuuden taso perinnönjaosta uusperheissä ja miten uusperheet ovat varautuneet mahdollisiin toisen vanhemman kuoleman tapauksiin perheessä? Tut-kimuksella saatiin vastaus myös siihen, miten perintösuunnittelua on jo tehty ja millaisia keinoja he harkitsevat käyttävänsä tulevaisuudessa.
Tutkimukseen hyväksyttiin ne uusperheet jotka täyttävät tilastokeskuksen määri-telmän uusperheestä. Tilastokeskus määrittää, että uusperheessä on alle 18-vuotias vain toisen puolison lapsi. Perheen kaikki lapset eivät ole puolisoiden yhteisiä. Li-säksi kaikkien perheenjäsenten piti olla Suomen kansalaisia ja virallisen asuinpai-kan Suomessa. Tutkimuksessa ei ole käsitelty perinnönjakoa tilanteessa, jossa uus-perheeseen kuuluva lapsi menehtyy, eikä siinä käsitellä asiaa verotuksellisesta nä-kökulmasta.
Tutkimus osoitti, että uusperheiden tietoisuus erilaisista perintösuunnittelun kei-noista on hyvä ja yli 70 % kertoi tietävänsä, miten oma perintö tulee jakautumaan. Perintösuunnittelua oli kuitenkin tehnyt vain 40 % vastaajista. Suosituimmaksi pe-rintösuunnittelun keinoksi nousi testamentti. 76 % vastaajista kaipaa asiasta vielä lisätietoa tai että asiaa käsiteltäisiin julkisuudessa enemmän.