Variksenmarja luonnollisena elintarvikevärinä
Koskenmäki, Minna (2017)
Koskenmäki, Minna
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017061913768
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017061913768
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää elintarviketeollisuuteen soveltuva luonnollinen punainen väriaine mahdollisimman yksinkertaisella metodilla. Väriaineena käytettiin variksenmarjaa, koska siinä on erittäin korkea antosyaanipitoisuus, eikä variksenmarjaa tällä hetkellä hyödynnetä suuresti elintarvikealalla. Variksenmarja on myös terveydelle hyväksi korkean antioksidanttipitoisuutensa takia.
Työssä käytettiin marjamehupohjaisen väriaineen saamiseksi neljää eri metodia. Marjamehua liotettiin kokonaisista marjoista sekä murskatuista marjoista. Lisäksi työssä käytettiin marjamurskan sienifermentointia Rhizopus oligosporus -itiöjauheella sekä marjamurskan fermentointia kefiiriseoksella. Kefiirifermentoinnille tehtiin referenssinäyte kiehutetulla kefiiriliemellä. Eri metodeilla saatujen mehupohjaisten väriaineiden stabiilisuutta verrattiin valokokeessa sekä silmämääräistä ja spektreillä näkyvää väriprofiilia verrattiin metodien välillä. Kefiirifermentoinnilla saatu väriaine oli tutkimuksen mukaan stabiilein ja sillä oli voimakkain värjäysteho. Kefiirifermentoinnilla saadulla värillä sekä sen referenssillä värjättiin kivennäisvettä ja tuloksia verrattiin murskatuista ja kokonaisista marjoista liotetulla värillä värjätyn kivennäisveden vastaaviin tuloksiin. Lisäksi verrattiin kefiirifermentoidun väriaineen sekä sen referenssin värjäystehoa kivennäisveteen.
Kirjallisessa osiossa esitetään taustatietoa variksenmarjasta, elintarvikevärien käytöstä sekä tutkimusmenetelmistä. Työssä tarkastellaan myös variksenmarjan terveellisyyttä sekä väriainekäytettävyyttä.
Työssä käytettiin marjamehupohjaisen väriaineen saamiseksi neljää eri metodia. Marjamehua liotettiin kokonaisista marjoista sekä murskatuista marjoista. Lisäksi työssä käytettiin marjamurskan sienifermentointia Rhizopus oligosporus -itiöjauheella sekä marjamurskan fermentointia kefiiriseoksella. Kefiirifermentoinnille tehtiin referenssinäyte kiehutetulla kefiiriliemellä. Eri metodeilla saatujen mehupohjaisten väriaineiden stabiilisuutta verrattiin valokokeessa sekä silmämääräistä ja spektreillä näkyvää väriprofiilia verrattiin metodien välillä. Kefiirifermentoinnilla saatu väriaine oli tutkimuksen mukaan stabiilein ja sillä oli voimakkain värjäysteho. Kefiirifermentoinnilla saadulla värillä sekä sen referenssillä värjättiin kivennäisvettä ja tuloksia verrattiin murskatuista ja kokonaisista marjoista liotetulla värillä värjätyn kivennäisveden vastaaviin tuloksiin. Lisäksi verrattiin kefiirifermentoidun väriaineen sekä sen referenssin värjäystehoa kivennäisveteen.
Kirjallisessa osiossa esitetään taustatietoa variksenmarjasta, elintarvikevärien käytöstä sekä tutkimusmenetelmistä. Työssä tarkastellaan myös variksenmarjan terveellisyyttä sekä väriainekäytettävyyttä.