Työhyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden kehittäminen : Toimintaympäristönä sairaala
Meriläinen, Maria (2017)
Meriläinen, Maria
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704215062
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704215062
Tiivistelmä
Työllä ja työyhteisöllä on tärkeä merkitys ihmisen hyvinvoinnille ja työn pitäisi olla terveyttä edistävää eikä sitä vahingoittavaa. Nykypäivänä muutokset värittävät työyhteisöjen arkea, jolloin työssä jaksaminen on noussut vahvasti esiin puhuttaessa työhyvinvoinnista. Myös tutkimuksissa työhyvinvoinnin painopistealueeksi ovat nousseet työn mielekkyys sekä fyysinen ja psyykkinen jaksaminen.
2000-luvulla termit sosiaalinen pääoma ja yhteisöllisyys ovat liitetty työhyvinvointia edistäviin tekijöihin. Tämän kehittämistyön näkökulma pohjautui juuri edellä mainittuihin termeihin. Kehittämistyön toimintaympäristönä oli sairaala. Kehittämistyön tavoitteena oli parantaa työhyvinvointia puuttumalla työntekijöiden kokemiin ja työhyvinvointimittauksessa esille tulleisiin epäkohtiin. Kehittämistyön aikana pyrittiin osallistavilla menetelmillä saamaan koko työyhteisö mukaan kehittämään. Kehittämistyö toteutettiin toimintatutkimuksena, jonka aikana järjestetyissä kuudessa tapaamisessa pyrittiin kasvattamaan työyhteisön yhteisöllisyyttä ja sosiaalista pääomaa. Aineistonkeruumenetelminä käytettiin kyselylomaketta, pyramidiharjoitusta ja haastattelua sekä muita toiminnallisia menetelmiä. Kehittämisprosessin aikana syntyi niin sanallista kuin kuvallistakin aineistoa. Syntyneet aineistot, niiden tulokset ja osallistujien antamat kirjalliset palautteet vaikuttivat työyhteisötapaamisten sisältöihin. Työyhteisöllä oli siis merkittävä rooli koko kehittämisprosessissa.
Työyhteisötapaamisissa oli 1. kerralla 28 (n=28), 2. kerralla 21 (n=21), 3. kerralla 18 (n=18), 4. kerralla 17 (n=17), 5. kerralla yhdeksän (n=9) ja 6. kerralla kuusi henkilö (n=6). Tapaamisissa kerättyjen palautteiden perusteella keskustelu, ryhmätyöt ja työntekijöiden välinen yhteistyö nousivat tapaamisten tärkeimmiksi tekijöiksi. Osa kehittämisprosessiin osallistujista koki, että kehittämisprosessi lisäsi työntekijöiden keskinäistä tutustumista ja luottamusta. Palautteiden perusteella tämäntyyppinen yhteinen työskentely koettiin tärkeäksi ja sitä voisi olla enemmänkin. Tulevaisuudessa on tärkeää edelleen kehittää ja ylläpitää työyhteisön sosiaalista pääomaa ja työhyvinvointia sekä saada jokainen työntekijä niistä osalliseksi.
2000-luvulla termit sosiaalinen pääoma ja yhteisöllisyys ovat liitetty työhyvinvointia edistäviin tekijöihin. Tämän kehittämistyön näkökulma pohjautui juuri edellä mainittuihin termeihin. Kehittämistyön toimintaympäristönä oli sairaala. Kehittämistyön tavoitteena oli parantaa työhyvinvointia puuttumalla työntekijöiden kokemiin ja työhyvinvointimittauksessa esille tulleisiin epäkohtiin. Kehittämistyön aikana pyrittiin osallistavilla menetelmillä saamaan koko työyhteisö mukaan kehittämään. Kehittämistyö toteutettiin toimintatutkimuksena, jonka aikana järjestetyissä kuudessa tapaamisessa pyrittiin kasvattamaan työyhteisön yhteisöllisyyttä ja sosiaalista pääomaa. Aineistonkeruumenetelminä käytettiin kyselylomaketta, pyramidiharjoitusta ja haastattelua sekä muita toiminnallisia menetelmiä. Kehittämisprosessin aikana syntyi niin sanallista kuin kuvallistakin aineistoa. Syntyneet aineistot, niiden tulokset ja osallistujien antamat kirjalliset palautteet vaikuttivat työyhteisötapaamisten sisältöihin. Työyhteisöllä oli siis merkittävä rooli koko kehittämisprosessissa.
Työyhteisötapaamisissa oli 1. kerralla 28 (n=28), 2. kerralla 21 (n=21), 3. kerralla 18 (n=18), 4. kerralla 17 (n=17), 5. kerralla yhdeksän (n=9) ja 6. kerralla kuusi henkilö (n=6). Tapaamisissa kerättyjen palautteiden perusteella keskustelu, ryhmätyöt ja työntekijöiden välinen yhteistyö nousivat tapaamisten tärkeimmiksi tekijöiksi. Osa kehittämisprosessiin osallistujista koki, että kehittämisprosessi lisäsi työntekijöiden keskinäistä tutustumista ja luottamusta. Palautteiden perusteella tämäntyyppinen yhteinen työskentely koettiin tärkeäksi ja sitä voisi olla enemmänkin. Tulevaisuudessa on tärkeää edelleen kehittää ja ylläpitää työyhteisön sosiaalista pääomaa ja työhyvinvointia sekä saada jokainen työntekijä niistä osalliseksi.