Asiakkaan ja terveydenhuollon ammattilaisen välinen vuorovaikutus Etelä-Karjalan keskussairaalan infuusiopoliklinikalla
Rechardt, Antti; Sorvali, Sini; Terävä, Satu (2017)
Rechardt, Antti
Sorvali, Sini
Terävä, Satu
Saimaan ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704205035
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704205035
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli tutkia asiakkaan ja terveydenhuollon ammattilaisen välisen vuorovaikutuksen toteutumista Etelä-Karjalan keskussairaalan infuusiopoliklinikan hoitokäynnin yhteydessä. Tutkimustehtävänä oli selvittää, kuinka asiakas kokee vuorovaikutuksen toteutuneen terveydenhuollon ammattilaisen kanssa hoitokäynnin eri vaiheissa. Työssä haluttiin myös selvittää taustamuuttujien (asiakkaan ikä, sukupuoli, aikaisemmat käynnit) vaikutusta kokemukseen vuorovaikutuksen toteutumisesta.
Opinnäytetyö oli osa Etelä-Karjalan keskussairaalan infuusiopoliklinikan tutkimus- ja kehittämishanketta asiakaslähtöisen ja potilasturvallisen hoitopolun luomiseksi. Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena ja aineisto kerättiin tarkoitusta varten suunnitellulla strukturoiduilla kyselylomakkeilla. Tutkimukseen osallistui 73 infuusiopoliklinikalla käynyttä asiakasta.
Tutkimustulosten mukaan yleisesti oltiin erittäin tyytyväisiä vuorovaikutuksen toteutumiseen henkilökunnan kanssa. Vastaajat olivat eniten tyytyväisiä hoitajien ystävälliseen ja asialliseen käytökseen. Vähiten tyytyväisiä asiakkaat olivat lääkehoitoa ja sen sivuvaikutuksia koskevaan ohjaukseen ja neuvontaan ja yksityisyyden suojan säilymiseen eri hoitotiloissa. Vastaajien iällä, sukupuolella ja aikaisemmilla käynneillä oli vaikutusta osaan vastauksista tilastollisesti merkitsevällä tavalla (p<0,05). Aikaisemmin infuusiopoliklinikalla käyneet kokivat ensikertalaisia vähemmän, että heidän kanssaan käytiin lääkehoitoa koskevaa keskustelua. 70 vuotta täyttäneet kokivat alle 70-vuotiaita positiivisemmin vuorovaikutuksen lääkärin kanssa. Naiset kokivat negatiivisemmin yksityisyyden suojan puutteen ja miehet olivat vähemmän tyytyväisiä siihen, kuinka hoitaja heitä kuunteli.
Tuloksia voidaan hyödyntää infuusiopoliklinikalla vahvuuksien tunnistamisessa ja esimerkiksi yhtenäisen ja turvallisen lääkehoitoa ja sen sivuvaikutuksia koskevan ohjaus- ja neuvontakäytännön luomisessa. Jatkotutkimuksena voitaisiin tehdä vastaavanlainen kysely uudistusten vaikutusten selvittämiseksi. Vuorovaikutuksen ja asiakaslähtöisyyden toteutumista voisi tutkia myös hoitajan näkökulmasta, oman ammatillisuuden kehittämiskohteena.
Opinnäytetyö oli osa Etelä-Karjalan keskussairaalan infuusiopoliklinikan tutkimus- ja kehittämishanketta asiakaslähtöisen ja potilasturvallisen hoitopolun luomiseksi. Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena ja aineisto kerättiin tarkoitusta varten suunnitellulla strukturoiduilla kyselylomakkeilla. Tutkimukseen osallistui 73 infuusiopoliklinikalla käynyttä asiakasta.
Tutkimustulosten mukaan yleisesti oltiin erittäin tyytyväisiä vuorovaikutuksen toteutumiseen henkilökunnan kanssa. Vastaajat olivat eniten tyytyväisiä hoitajien ystävälliseen ja asialliseen käytökseen. Vähiten tyytyväisiä asiakkaat olivat lääkehoitoa ja sen sivuvaikutuksia koskevaan ohjaukseen ja neuvontaan ja yksityisyyden suojan säilymiseen eri hoitotiloissa. Vastaajien iällä, sukupuolella ja aikaisemmilla käynneillä oli vaikutusta osaan vastauksista tilastollisesti merkitsevällä tavalla (p<0,05). Aikaisemmin infuusiopoliklinikalla käyneet kokivat ensikertalaisia vähemmän, että heidän kanssaan käytiin lääkehoitoa koskevaa keskustelua. 70 vuotta täyttäneet kokivat alle 70-vuotiaita positiivisemmin vuorovaikutuksen lääkärin kanssa. Naiset kokivat negatiivisemmin yksityisyyden suojan puutteen ja miehet olivat vähemmän tyytyväisiä siihen, kuinka hoitaja heitä kuunteli.
Tuloksia voidaan hyödyntää infuusiopoliklinikalla vahvuuksien tunnistamisessa ja esimerkiksi yhtenäisen ja turvallisen lääkehoitoa ja sen sivuvaikutuksia koskevan ohjaus- ja neuvontakäytännön luomisessa. Jatkotutkimuksena voitaisiin tehdä vastaavanlainen kysely uudistusten vaikutusten selvittämiseksi. Vuorovaikutuksen ja asiakaslähtöisyyden toteutumista voisi tutkia myös hoitajan näkökulmasta, oman ammatillisuuden kehittämiskohteena.