Lukijoidensa näköinen lehti : Tiedotuslehti KantAviisin kehitystyön suunnittelu Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirissä
Lehtivuori, Anna (2017)
Lehtivuori, Anna
Lapin ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201703153321
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201703153321
Tiivistelmä
Tutkin toiminnallisessa opinnäytetyössäni Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin tiedotuslehti KantAviisin kehitystyötä lehdentekijän näkökulmasta. Työni tavoitteena oli laatia suunnitelma lehden sisällöllisistä ja visuaalisista uudistuksista sekä pohtia lehdenteon työvaiheiden järkevöittämistä. Tutkimustulokseni voidaan mahdollisuuksien mukaan hyödyntää paitsi suoraan seuraavan KantAviisin teossa, myös muussa sosiaali- ja terveysalan toimintakentän viestinnällisessä tekemisessä.
Olen käyttänyt tutkimuksissani apuna benchmarkingia ja haastatellut kolmen eteläsuomalaisen sairaanhoitopiirin lehdentekijöitä. Teoriaosuus on koottu yhteisöviestinnän alaa käsittelevästä kirjallisuudesta, artikkeleista, sosiaali- ja terveysalan selonteoista, asiantuntijahaastatteluista sekä eri sairaanhoitopiirin organisaatiodokumenteista. Lisäksi hyödynsin omia kokemuksiani viestinnän asiantuntijana Nokian Uutisten paikallislehdessä sekä Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin viestintäyksikössä tehdyiltä työharjoittelujaksoilta.
Tärkein johtopäätökseni on, ettei tiedotuslehden teko eroa paljoakaan tavanomaisen sanoma- tai aikakauslehden teosta. Laadukkaassa lehdessä yhdistyvät mukaansatempaava tarinankerronta, pienen ihmisen näkökulma, puhuttelevat valokuvat ja ammattimaisesti toteutettu visuaalinen ilme. Koska viestinnän konkreettisia hyötyjä on vaikea mitata euroissa, siihen usein varataan julkisella sektorilla niukasti varoja. Resursseista päättävien elinten tulee tarkastella viestintää paitsi investointina brändäykseen, myös työhyvinvoinnin edistäjänä ja me-hengen rakentajana.
Olen käyttänyt tutkimuksissani apuna benchmarkingia ja haastatellut kolmen eteläsuomalaisen sairaanhoitopiirin lehdentekijöitä. Teoriaosuus on koottu yhteisöviestinnän alaa käsittelevästä kirjallisuudesta, artikkeleista, sosiaali- ja terveysalan selonteoista, asiantuntijahaastatteluista sekä eri sairaanhoitopiirin organisaatiodokumenteista. Lisäksi hyödynsin omia kokemuksiani viestinnän asiantuntijana Nokian Uutisten paikallislehdessä sekä Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin viestintäyksikössä tehdyiltä työharjoittelujaksoilta.
Tärkein johtopäätökseni on, ettei tiedotuslehden teko eroa paljoakaan tavanomaisen sanoma- tai aikakauslehden teosta. Laadukkaassa lehdessä yhdistyvät mukaansatempaava tarinankerronta, pienen ihmisen näkökulma, puhuttelevat valokuvat ja ammattimaisesti toteutettu visuaalinen ilme. Koska viestinnän konkreettisia hyötyjä on vaikea mitata euroissa, siihen usein varataan julkisella sektorilla niukasti varoja. Resursseista päättävien elinten tulee tarkastella viestintää paitsi investointina brändäykseen, myös työhyvinvoinnin edistäjänä ja me-hengen rakentajana.