Kohti jäähyväisiä : Opas saattohoitopotilaalle ja hänen omaisilleen
Nuutinen, Kirsi (2016)
Nuutinen, Kirsi
Laurea-ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201701101226
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201701101226
Tiivistelmä
Kohti jäähyväisiä -opas saattohoitopotilaalle ja hänen omaisilleen
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa saattohoito- opas, johon koottiin tietoa niistä
asioista, joista saattohoitopotilas ja hänen omaisensa kaipaavat tietoa. Tietoa haettiin saattohoidossa olevan potilaan ja hänen omaisensa näkökulmasta katsottuna siitä, minkälaista tietoa ja tukea saattohoitopotilas tarvitsee ja mihin hyvä saattohoito perustuu potilaan näkökulmasta katsottuna. Opinnäytetyön toimeksianto saatiin Äänekosken terveyskeskuksen akuuttiosastolta, jossa tarvittiin potilaalle ja omaiselle tarkoitettua saattohoito- opasta.
Tämä toiminnallinen opinnäytetyö pohjautuu kuvailevan kirjallisuuskatsauksen sekä kirjallisuuden avulla tuotettuun saattohoito-oppaaseen. Kuvaileva kirjallisuuskatsaus yhdistettiin kirjoitettuun viitekehykseen siten, että siinä tutkittiin tietoa potilaan ja omaisen näkökulmasta katsottuna, jotka vastasivat tutkimuskysymyksiin ja tämän pohjalta toiminnalliseen osaan koottiin asioita, joista potilas ja omainen tarvitsevat tietoa ja tukea. Kuvailevan kirjallisuuskatsauksen tiedonhaku tehtiin seuraavista: Medic, Melinda, Cinahl ja Google Scholar.
Kirjallisuuskatsauksen tulokset analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Kirjallisuuskatsauksen tulokset sekä kirjallisuus muodostivat saattohoito-oppaan sisällön.
Opinnäytetyö on avuksi hoidettaessa saattohoitopotilaita ja siitä saadaan myös hoitajille tarpeellista tietoa, jonka avulla hyvä saattohoito voidaan toteuttaa.
Kirjallisuuskatsauksen tulosten perusteella tärkeimpiä tuen tarpeita olivat psyykkinen ja sosiaalinen tuki, masennuksen erottaminen syövän aiheuttamasta väsymyksestä, surusta ja huonovointisuudesta, taloudellisten huolien tukeminen, tiedon saaminen eri hoitovaihtoehdoista,jotta potilas osaa tehdä valintoja sekä palliatiivisen hoidon palveluiden epätasapaino, joten ne eivät kohtaa kaikkia avuntarvitsijoita.
Oireiden hallintaan tulee kiinnittää huomiota kaikissa hoidon vaiheissa, koska se takaa potilaalle mahdollisimman hyvän elämänlaadun. Oirehoito on tärkeää ja kun oireet hoidetaan hyvin, se vähentää potilaan ja omaisen stressiä ja ahdistusta. Se vaatii kattavaa ja kokonaisvaltaista arviointia ja herkkyyttä viestintään, huomioiden kiinnittämistä yksityiskohtiin ja että käytetään sekä lääkkeellistä että ei- lääkkeellistä hoitoa. Tietoa ja tukea tarvitaan kivunhoidosta, hengitystieoireista,ravitsemuksesta, ummetuksesta, pahoinvoinnin ja oksentamisen
hoidossa ja ihon hoidossa. Lisäksi tarvitaan hengellistä tukea ja toivoa, tietoa ja tukea loppuvaiheesta ja lähestyvästä kuolemasta.
Kuolevan potilaan, omaisten ja henkilökunnan välillä tarvitaan hyvää kommunikointia. Henkilökunnan pitää olla saattohoidon taitavaa, tunnistaa potilaan ja omaisten tarpeita sekä heillä pitää olla riittävästi aikaa keskustella ja että asioista keskustellaan, annetaan rehellistä tietoa sairauden vaiheista ja vastataan kysymyksiin. Lisäksi potilaan oman elämän tarkastelu on erittäin hyvä asia, se auttaa selventämään potilaan nykyistä tilannetta ja ajatuksia tulevaisuudesta. Hyvä saattohoito potilaan näkökulmasta katsottuna muodostuu siten, että potilaan tuen ja tiedon tarpeet huomioidaan kokonaisvaltaisesti koko hoidon ajan.
Jatkotutkimusehdotuksena on tutkia sitä, kuinka opas on avuksi saattohoitopotilaalle ja
kuinka tuetaan saattohoitopotilaan lapsen selviytymistä sekä miten avun tarpeet kohtaavan
hoitotyössä.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa saattohoito- opas, johon koottiin tietoa niistä
asioista, joista saattohoitopotilas ja hänen omaisensa kaipaavat tietoa. Tietoa haettiin saattohoidossa olevan potilaan ja hänen omaisensa näkökulmasta katsottuna siitä, minkälaista tietoa ja tukea saattohoitopotilas tarvitsee ja mihin hyvä saattohoito perustuu potilaan näkökulmasta katsottuna. Opinnäytetyön toimeksianto saatiin Äänekosken terveyskeskuksen akuuttiosastolta, jossa tarvittiin potilaalle ja omaiselle tarkoitettua saattohoito- opasta.
Tämä toiminnallinen opinnäytetyö pohjautuu kuvailevan kirjallisuuskatsauksen sekä kirjallisuuden avulla tuotettuun saattohoito-oppaaseen. Kuvaileva kirjallisuuskatsaus yhdistettiin kirjoitettuun viitekehykseen siten, että siinä tutkittiin tietoa potilaan ja omaisen näkökulmasta katsottuna, jotka vastasivat tutkimuskysymyksiin ja tämän pohjalta toiminnalliseen osaan koottiin asioita, joista potilas ja omainen tarvitsevat tietoa ja tukea. Kuvailevan kirjallisuuskatsauksen tiedonhaku tehtiin seuraavista: Medic, Melinda, Cinahl ja Google Scholar.
Kirjallisuuskatsauksen tulokset analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Kirjallisuuskatsauksen tulokset sekä kirjallisuus muodostivat saattohoito-oppaan sisällön.
Opinnäytetyö on avuksi hoidettaessa saattohoitopotilaita ja siitä saadaan myös hoitajille tarpeellista tietoa, jonka avulla hyvä saattohoito voidaan toteuttaa.
Kirjallisuuskatsauksen tulosten perusteella tärkeimpiä tuen tarpeita olivat psyykkinen ja sosiaalinen tuki, masennuksen erottaminen syövän aiheuttamasta väsymyksestä, surusta ja huonovointisuudesta, taloudellisten huolien tukeminen, tiedon saaminen eri hoitovaihtoehdoista,jotta potilas osaa tehdä valintoja sekä palliatiivisen hoidon palveluiden epätasapaino, joten ne eivät kohtaa kaikkia avuntarvitsijoita.
Oireiden hallintaan tulee kiinnittää huomiota kaikissa hoidon vaiheissa, koska se takaa potilaalle mahdollisimman hyvän elämänlaadun. Oirehoito on tärkeää ja kun oireet hoidetaan hyvin, se vähentää potilaan ja omaisen stressiä ja ahdistusta. Se vaatii kattavaa ja kokonaisvaltaista arviointia ja herkkyyttä viestintään, huomioiden kiinnittämistä yksityiskohtiin ja että käytetään sekä lääkkeellistä että ei- lääkkeellistä hoitoa. Tietoa ja tukea tarvitaan kivunhoidosta, hengitystieoireista,ravitsemuksesta, ummetuksesta, pahoinvoinnin ja oksentamisen
hoidossa ja ihon hoidossa. Lisäksi tarvitaan hengellistä tukea ja toivoa, tietoa ja tukea loppuvaiheesta ja lähestyvästä kuolemasta.
Kuolevan potilaan, omaisten ja henkilökunnan välillä tarvitaan hyvää kommunikointia. Henkilökunnan pitää olla saattohoidon taitavaa, tunnistaa potilaan ja omaisten tarpeita sekä heillä pitää olla riittävästi aikaa keskustella ja että asioista keskustellaan, annetaan rehellistä tietoa sairauden vaiheista ja vastataan kysymyksiin. Lisäksi potilaan oman elämän tarkastelu on erittäin hyvä asia, se auttaa selventämään potilaan nykyistä tilannetta ja ajatuksia tulevaisuudesta. Hyvä saattohoito potilaan näkökulmasta katsottuna muodostuu siten, että potilaan tuen ja tiedon tarpeet huomioidaan kokonaisvaltaisesti koko hoidon ajan.
Jatkotutkimusehdotuksena on tutkia sitä, kuinka opas on avuksi saattohoitopotilaalle ja
kuinka tuetaan saattohoitopotilaan lapsen selviytymistä sekä miten avun tarpeet kohtaavan
hoitotyössä.