Mallihoitosuunnitelman kehittäminen itsetuhoisen potilaan hoitotyössä : Systemaattinen kirjallisuuskatsaus
Vairama, Minna; Mäkelä, Tommi (2016)
Vairama, Minna
Mäkelä, Tommi
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016121420356
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016121420356
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tarkastella Carean Kymenlaakson psykiatrisessa sairaalassa käytössä olevan hoitokertomuksen itsetuhoisen potilaan mallihoitosuunnitelmaa. Tuloksissa verrataan mallihoitosuunnitelmaa uusimpaan saatavilla olevaan tutkittuun tietoon ja pohditaan mahdollisia kehittämisehdotuksia mallihoitosuunnitelmaan. Tutkimusmenetelmänä käytetään systemaattista kirjallisuuskatsausta ja tulosten analysointi suoritetaan sisällönanalyysiä käyttäen.
Itsetuhoisuus ja itsemurhat ovat merkittävä kansanterveysongelma. Itsemurhatilastoissa Suomi sijoittuu merkittävästi EU-maiden keskiarvon yläpuolelle. Itsemurhille altistavia riskitekijöitä ovat muun muassa mielenterveys- ja päihdeongelmat, fyysiset sairaudet, erot ja läheisen menettä-minen. Potilaat, jotka ovat suurimmassa vaarassa itselleen, hoidetaan osastohoidossa, jolloin potilaalla on turvallinen ympäristö sekä hoitoa ja seurantaa ympäri vuorokauden.
Hoitotyön rakenteinen kirjaaminen koostuu hoidon tarpeesta, hoitotyön suunnitelluista toiminnoista ja hoidon tuloksesta. Carean mallihoitosuunnitelmassa itsetuhoisen potilaan hoidon tarve on psyykkinen tasapaino; itsetuhoisuus. Hoitotyön suunniteltuja toimintoja ovat läsnäolo, vierihoitaminen, rauhoittaminen, itsetuhoisen käyttäytymisen estäminen, psyykkisen tilan seuranta, omahoitajakeskustelu, potilaan todellisuuden kuunteleminen, eri hoito- ja terapiamuotojen käyttö ja psyykkistä tasapainoa edistävä ohjaus. Mallihoitosuunnitelmaa tulee päivittää hoidon aikana. Kirjaamisen sähköiseen potilastietojärjestelmään tulee olla asianmukaista sekä lainsäädäntöä noudattavaa, jotta potilasturvallisuus pystytään takaamaan.
Opinnäytetyön tuloksissa korostuu tehostetun seurannan tärkeys itsetuhoisen käytöksen sekä itsemurhan ehkäisyssä osastolla. Myös muita epäsäännöllisiä potilastarkastuksia tulisi lisätä. Tehokkaimpia keinoja rauhoittaa itsetuhoinen tilanne on sanallinen rauhoittaminen sekä tarvittavan lääkkeen antaminen potilaalle. Itsetuhovälineiden saatavuuden estämiseen osastolla tulee kiinnittää erityistä huomiota. Itsetuhoista potilasta hoitavalla henkilökunnalla tulee olla valmius ja ammattitaito arvioida potilaan psyykkistä tilaa ja itsemurhariskiä. Potilaan epätavalliseen käytökseen sekä osastolta kuuluviin normaalista poikkeaviin ääniin tulee reagoida viipymättä.
Itsetuhoisuus ja itsemurhat ovat merkittävä kansanterveysongelma. Itsemurhatilastoissa Suomi sijoittuu merkittävästi EU-maiden keskiarvon yläpuolelle. Itsemurhille altistavia riskitekijöitä ovat muun muassa mielenterveys- ja päihdeongelmat, fyysiset sairaudet, erot ja läheisen menettä-minen. Potilaat, jotka ovat suurimmassa vaarassa itselleen, hoidetaan osastohoidossa, jolloin potilaalla on turvallinen ympäristö sekä hoitoa ja seurantaa ympäri vuorokauden.
Hoitotyön rakenteinen kirjaaminen koostuu hoidon tarpeesta, hoitotyön suunnitelluista toiminnoista ja hoidon tuloksesta. Carean mallihoitosuunnitelmassa itsetuhoisen potilaan hoidon tarve on psyykkinen tasapaino; itsetuhoisuus. Hoitotyön suunniteltuja toimintoja ovat läsnäolo, vierihoitaminen, rauhoittaminen, itsetuhoisen käyttäytymisen estäminen, psyykkisen tilan seuranta, omahoitajakeskustelu, potilaan todellisuuden kuunteleminen, eri hoito- ja terapiamuotojen käyttö ja psyykkistä tasapainoa edistävä ohjaus. Mallihoitosuunnitelmaa tulee päivittää hoidon aikana. Kirjaamisen sähköiseen potilastietojärjestelmään tulee olla asianmukaista sekä lainsäädäntöä noudattavaa, jotta potilasturvallisuus pystytään takaamaan.
Opinnäytetyön tuloksissa korostuu tehostetun seurannan tärkeys itsetuhoisen käytöksen sekä itsemurhan ehkäisyssä osastolla. Myös muita epäsäännöllisiä potilastarkastuksia tulisi lisätä. Tehokkaimpia keinoja rauhoittaa itsetuhoinen tilanne on sanallinen rauhoittaminen sekä tarvittavan lääkkeen antaminen potilaalle. Itsetuhovälineiden saatavuuden estämiseen osastolla tulee kiinnittää erityistä huomiota. Itsetuhoista potilasta hoitavalla henkilökunnalla tulee olla valmius ja ammattitaito arvioida potilaan psyykkistä tilaa ja itsemurhariskiä. Potilaan epätavalliseen käytökseen sekä osastolta kuuluviin normaalista poikkeaviin ääniin tulee reagoida viipymättä.