Syömishäiriötä sairastavien läheisten vertaistukiryhmän hyvät käytänteet ja niiden kehittäminen
Vapaavuori, Pauliina; Lehtovirta, Eero (2015)
Vapaavuori, Pauliina
Lehtovirta, Eero
Vaasan ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015102215598
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015102215598
Tiivistelmä
Lehtovirta, Eero ja Vapaavuori, Pauliina. Syömishäiriötä sairastavien läheisten vertaistukirymän hyvät käytänteet ja niiden kehittäminen. Helsinki, syksy 2015 55 sivua, 3 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu ja Vaasan ammattikorkeakoulu, sosiaalialan koulutusohjlema, sosionomi AMK.
Opinnnäytetyön aiheena oli syömishäiriötä sairastavien läheisten vertaistukiryhmän hyvät käytänteet ja niiden kehittäminen. Tavoitteena oli kehittää Vaasan seudun syömishäiriötä sairastavien vertaistukiryhmän sisältöä sekä kannustaa ryhmäläisiä sisällön suunnitteluun. Tarkoituksena oli myös kerätä tietoa ryhmän hyvistä toimintamalleista ja hyödyntää niitä muussa vastaavassa toiminnassa.
Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisella eli laadullisella tutkimuksella. Tutkimusaineisto kerättiin lomakekyselyillä sekä strukturoiduilla puhelinhaastatteluilla. Lomakekyselyyn vastasi seitsemän ryhmän nykyistä ja entistä jäsentä ja puhelinhaastattelu tehtiin neljälle ryhmän jäsenelle. Aineisto analysoitiin teemoittelemalla ja tekstin lähiluennalla.
Kaikki lomakekyselyyn ja haastatteluun vastanneet pitivät ryhmän tarjoamaa vertaistukea korvaamattoman tärkeänä. Ryhmän keskeisimmäksi tavoitteeksi nousi kokemusten jakaminen ihmisten kanssa, jotka ovat samankaltaisessa elämäntilanteessa. Moni vastaajista koki saaneensa ryhmästä uutta tietoa syömishäiriöistä ja niiden hoidosta sekä hyviä neuvoja arkeen syömishäiriötä sairastavan kanssa. Suurin osa vastanneista toivoi vertaistuen ulottuvan myös ryhmän ulkopuolelle. Myös asiantuntijoiden vierailuja ja luentoja pidettiin tarpeellisina. Ryhmänohjaajalta toivottiin positiivista ja kannustavaa asennetta sekä sitä, että ohjaaja on itsekin vertainen, eli läheisen syömishäiriön kokenut. Ongelmaksi nousi tiedon puute vertaistukiryhmien olemassaolosta sekä vastaavanlaisten ryhmien puuttuminen omalta paikkakunnalta.
Vastaajat pitivät tärkeänä, että tietoa ryhmästä saataisiin jo läheisen sairastumisen alkuvaiheessa hoitavilta tahoilta. Läheisten tuki on jäänyt liian vähälle huomiolle. Vertaistukitoimintaa järjestävät pääsääntöisesti järjestöt sekä vapaaehtoistyöntekijät. Ideaalitilanteessa myös sairaalat ja muut hoitavat tahot järjestäisivät vertaistoimintaa.
Opinnnäytetyön aiheena oli syömishäiriötä sairastavien läheisten vertaistukiryhmän hyvät käytänteet ja niiden kehittäminen. Tavoitteena oli kehittää Vaasan seudun syömishäiriötä sairastavien vertaistukiryhmän sisältöä sekä kannustaa ryhmäläisiä sisällön suunnitteluun. Tarkoituksena oli myös kerätä tietoa ryhmän hyvistä toimintamalleista ja hyödyntää niitä muussa vastaavassa toiminnassa.
Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisella eli laadullisella tutkimuksella. Tutkimusaineisto kerättiin lomakekyselyillä sekä strukturoiduilla puhelinhaastatteluilla. Lomakekyselyyn vastasi seitsemän ryhmän nykyistä ja entistä jäsentä ja puhelinhaastattelu tehtiin neljälle ryhmän jäsenelle. Aineisto analysoitiin teemoittelemalla ja tekstin lähiluennalla.
Kaikki lomakekyselyyn ja haastatteluun vastanneet pitivät ryhmän tarjoamaa vertaistukea korvaamattoman tärkeänä. Ryhmän keskeisimmäksi tavoitteeksi nousi kokemusten jakaminen ihmisten kanssa, jotka ovat samankaltaisessa elämäntilanteessa. Moni vastaajista koki saaneensa ryhmästä uutta tietoa syömishäiriöistä ja niiden hoidosta sekä hyviä neuvoja arkeen syömishäiriötä sairastavan kanssa. Suurin osa vastanneista toivoi vertaistuen ulottuvan myös ryhmän ulkopuolelle. Myös asiantuntijoiden vierailuja ja luentoja pidettiin tarpeellisina. Ryhmänohjaajalta toivottiin positiivista ja kannustavaa asennetta sekä sitä, että ohjaaja on itsekin vertainen, eli läheisen syömishäiriön kokenut. Ongelmaksi nousi tiedon puute vertaistukiryhmien olemassaolosta sekä vastaavanlaisten ryhmien puuttuminen omalta paikkakunnalta.
Vastaajat pitivät tärkeänä, että tietoa ryhmästä saataisiin jo läheisen sairastumisen alkuvaiheessa hoitavilta tahoilta. Läheisten tuki on jäänyt liian vähälle huomiolle. Vertaistukitoimintaa järjestävät pääsääntöisesti järjestöt sekä vapaaehtoistyöntekijät. Ideaalitilanteessa myös sairaalat ja muut hoitavat tahot järjestäisivät vertaistoimintaa.