Alakoululaisen hyvinvointi vapaa-ajalla -Hymypuntari strategiatyön tukena
Saarela, Minna; Kosonen, Tiina (2015)
Saarela, Minna
Kosonen, Tiina
Saimaan ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015100715213
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015100715213
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme tavoitteena oli lisätä lappeenrantalaisen alakoululaisen hyvinvointia. Tarkoituksena oli kerätä tietoa alakoululaisen vapaa-ajasta, jotta pystyimme luomaan kuvan niistä ilmiöistä, jotka vaikuttaa lapsen hyvinvointiin koulupäivän jälkeen ja viikonloppuisin. Saamiemme tulosten perusteella oli tarkoitus laatia hyvinvointia mittaavia kysymyksiä. Opinnäytetyömme sisälsi kaksi kehittämistehtävää: 1. Keräsimme tietoa ala-koululaisen hyvinvointiin liit-tyvistä tekijöistä: perhe, ystävät, harrastukset ja terveys. 2. Laadimme kerätyn aineiston perusteella Lappeenrannan kaupungin kasvatus- ja opetustoimen strategiatyön tueksi kysymyksiä, joiden kokonaisuutta kutsumme Hymypuntariksi. Keräämäämme aineistoa hyödynnetään kasvatus- ja opetustoimen strategiatyön tukena.
Aineiston keruu tapahtui Lappeen päiväkotikoulussa. Kohderyhmänä olivat ensimmäisen- ja neljännen luokan oppilaat. Aineiston keruun näkökulmana oli alakoululaisen hyvinvointi vapaa-ajalla. Käytimme aineiston keruussa Living Lab -toimintamallia soveltaen, lisäksi käytimme toiminnallisina tiedonkeruumenetelminä Flingaa ja aivoriihityöskentelyä. Nämä menetelmät tukivat ajatustamme lasten osallisuuden tärkeydestä.
Lapsilta saadut vastaukset antoivat meille arvokasta tietoa heidän hyvinvointiinsa liittyvistä ja vaikuttavista tekijöistä. Vastauksista nousi esille mm. kiusaaminen, toiveet perheen yhteisen ajan käytöstä, ruutuajan runsas käyttö ja liikunnallisten harrastusten suuri määrä ja monipuolisuus.
Aineiston keruu tapahtui Lappeen päiväkotikoulussa. Kohderyhmänä olivat ensimmäisen- ja neljännen luokan oppilaat. Aineiston keruun näkökulmana oli alakoululaisen hyvinvointi vapaa-ajalla. Käytimme aineiston keruussa Living Lab -toimintamallia soveltaen, lisäksi käytimme toiminnallisina tiedonkeruumenetelminä Flingaa ja aivoriihityöskentelyä. Nämä menetelmät tukivat ajatustamme lasten osallisuuden tärkeydestä.
Lapsilta saadut vastaukset antoivat meille arvokasta tietoa heidän hyvinvointiinsa liittyvistä ja vaikuttavista tekijöistä. Vastauksista nousi esille mm. kiusaaminen, toiveet perheen yhteisen ajan käytöstä, ruutuajan runsas käyttö ja liikunnallisten harrastusten suuri määrä ja monipuolisuus.