Handledningsmetoder som främjar en fortsatt amning : En kvalitativ studie över handledningsmetoder som påverkar längden för amning
Nylén, Camilla (2015)
Nylén, Camilla
Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015090214256
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015090214256
Tiivistelmä
Tiivistelmä:
Vaikka Suomessa äidit suhtautuvat positiivisesti imettämiseen, sen kesto on alle suosi-tusten. Imetysohjausta on tärkeää kehittää, koska imetys ennaltaehkäisee sekä lapsen että äidin riskiä sairastua. Tämä opinnäytetyö on osa 5-stars hanketta Lohjan sairaalal-le, joka haluaa näyttöön perustuvaa tukea imetysohjauksen kehittämiseen. Tämän työn tarkoituksena on saada laajempaa tietoa imetysohjausmenetelmistä, jotka pidentävät imettämisen kestoa ja tukevat äitiä, täten edistäen kansanterveyttä.
Tutkimuskysymys ”Mitkä ohjausmenetelmät tukevat äitiä saavuttamaan imetyssuosi-tukset?” on lähtökohtana tiedonkeruulle ja artikkelien analysoinnille. Opinnäytetyö si-sältää kymmenen tutkimusartikkelia, joita analysoitiin laadullisesti. Teoreettisena vii-tekehyksenä on erilaiset oppimistavat. Tämän työn tulokset jaetaan neljään eri osa-alueeseen. Tulokset tukevat WHO: n suosituksia vauvamyönteiseen ohjelmaan. Imet-tämisen kehittämiseksi Suomeen tarvitaan enemmän sairaaloita, joilla tämä vauva-myönteinen laaduntunnustus on, koska näissä sairaaloissa käytetyt menetelmät tukevat imetystä. Tutkimustuloksen mukaan kätilön tulisi tukea äitiä, nähdä hänet ainutlaatui-sena henkilönä, ohjata häntä rauhallisesti, yksilöllisesti ja vahvistaa imetystä. Imetyk-seen positiivisesti vaikuttavia tekijöitä ovat ainoastaan äidinmaidon antaminen lapsi-vuodeosastolla, imetys tunnin sisällä synnytyksestä, vierihoito ja tutin ja tuttipullon välttäminen lapsivuodeosastolla. Kotiuttamishetkellä on tärkeää, että äiti itsenäisesti osaa ottaa vauvan rinnalle ja saa tukea kotiinlähdön jälkeen. Aikainen kotiutuminen vaikuttaa negatiivisesti imetyksen kestoon. Opinnäytetyö antaa tukea imetysohjauksel-le, mutta lisää tutkimuksia vaaditaan imetysohjauksen kehittämiseen. Jatkotutkimuksia, jotka voisivat olla hyödyksi imetysohjauksessa, on seurata pohjoismaiden käyttämiä imetysohjausmenetelmiä ja verrata vauvamyönteisten sairaaloiden imetystilastoja sai-raaloihin, joilla ei tätä laaduntunnustusta ole.
Vaikka Suomessa äidit suhtautuvat positiivisesti imettämiseen, sen kesto on alle suosi-tusten. Imetysohjausta on tärkeää kehittää, koska imetys ennaltaehkäisee sekä lapsen että äidin riskiä sairastua. Tämä opinnäytetyö on osa 5-stars hanketta Lohjan sairaalal-le, joka haluaa näyttöön perustuvaa tukea imetysohjauksen kehittämiseen. Tämän työn tarkoituksena on saada laajempaa tietoa imetysohjausmenetelmistä, jotka pidentävät imettämisen kestoa ja tukevat äitiä, täten edistäen kansanterveyttä.
Tutkimuskysymys ”Mitkä ohjausmenetelmät tukevat äitiä saavuttamaan imetyssuosi-tukset?” on lähtökohtana tiedonkeruulle ja artikkelien analysoinnille. Opinnäytetyö si-sältää kymmenen tutkimusartikkelia, joita analysoitiin laadullisesti. Teoreettisena vii-tekehyksenä on erilaiset oppimistavat. Tämän työn tulokset jaetaan neljään eri osa-alueeseen. Tulokset tukevat WHO: n suosituksia vauvamyönteiseen ohjelmaan. Imet-tämisen kehittämiseksi Suomeen tarvitaan enemmän sairaaloita, joilla tämä vauva-myönteinen laaduntunnustus on, koska näissä sairaaloissa käytetyt menetelmät tukevat imetystä. Tutkimustuloksen mukaan kätilön tulisi tukea äitiä, nähdä hänet ainutlaatui-sena henkilönä, ohjata häntä rauhallisesti, yksilöllisesti ja vahvistaa imetystä. Imetyk-seen positiivisesti vaikuttavia tekijöitä ovat ainoastaan äidinmaidon antaminen lapsi-vuodeosastolla, imetys tunnin sisällä synnytyksestä, vierihoito ja tutin ja tuttipullon välttäminen lapsivuodeosastolla. Kotiuttamishetkellä on tärkeää, että äiti itsenäisesti osaa ottaa vauvan rinnalle ja saa tukea kotiinlähdön jälkeen. Aikainen kotiutuminen vaikuttaa negatiivisesti imetyksen kestoon. Opinnäytetyö antaa tukea imetysohjauksel-le, mutta lisää tutkimuksia vaaditaan imetysohjauksen kehittämiseen. Jatkotutkimuksia, jotka voisivat olla hyödyksi imetysohjauksessa, on seurata pohjoismaiden käyttämiä imetysohjausmenetelmiä ja verrata vauvamyönteisten sairaaloiden imetystilastoja sai-raaloihin, joilla ei tätä laaduntunnustusta ole.