Mobile applications for chronic disease self-management : building a bridge for behavior change
Lähdesmäki, Aija (2015)
Lähdesmäki, Aija
Laurea-ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015090714384
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015090714384
Tiivistelmä
Yksi suurimmista terveydenhuollon haasteista tulevaisuudessa on kroonisten sairauksien lisääntyminen. Korkean tulotason maissa seitsemän kymmenestä kuolleisuuden riskitekijästä on seurausta siitä, miten ihmiset syövät, juovat tai liikkuvat. Terveyskäyttäytymisen arvioidaan selittävän 40 % ennenaikaisesta kuolleisuudesta. Jos tilanne ei muutu, vuosien 2011 ja 2030 välillä kroonisten sairauksien kustannukset koko maailmassa ovat 47 triljoonaa dollaria. On selvää, että kroonisten sairauksien hoidon tulee muuttua. Nykyään kroonisia sairauksia sairastavat viettävät alle 0,1 % ajastaan vuosittain suorassa kontaktissa terveydenhuoltoon ja ohjaukseen. Loput ajasta he viettävät perheensä, kollegoidensa, tuttaviensa, median ja näiltä tulevan ristiriitaisen tiedon parissa.
Digitaaliset elementit ovat yleistymässä terveydenhuollossa. Mobiilisovellukset ovat yksi näistä elementeistä. Jo 70 % Suomen väestöstä omistaa älypuhelimen. Nämä laitteet ovat usein käyttäjänsä välittömässä läheisyydessä; taskussa tai laukussa ne ovat helposti ja nopeasti käytettävissä eri tarkoituksiin. Siitä syystä ne voivat osoittautua hyödyllisiksi työkaluiksi henkilökohtaisessa terveydenhoidossa ja kroonisten sairauksien omahoidossa, kuten ruokavalioon ja liikuntasuorituksiin liittyvien asioiden kirjaamisessa tai eri sairauksiin liittyvien arvojen, kuten verensokerin tai verenpaineen seurannassa. Ne mahdollistavat myös vuorovaikutuksen terveydenhuollon ammattilaisten ja potilaiden välillä heidän jokapäiväisessä elämässään. Tämä vaatii hyvin suunniteltuja sovelluksia, jotka vaikuttavat terveyskäyttäytymiseen ja ovat houkuttelevia käyttää. Tutkimusten mukaan näin ei aina ole.
Tämä opinnäytetyö tutkii kroonisten sairauksien omahoidon kenttää, siinä käytettäviä mobiilisovelluksia ja sitä, miten ne hyödyntävät tunnettuja käyttäytymistä muokkaavia tekijöitä. Opinnäytetyön tarkoituksena on luoda uusi, käyttäytymisen muutosta tukeva työkalu moniammatilliseen käyttöön. Tämän saavuttamiseksi tutkitaan ja kvantifioidaan ensiksi nykyisiä, kroonisten sairauksien omahoitoon tarkoitettuja mobiilisovelluksia, ja kuvataan niiden hyödynnettävyyttä potilaan käyttäytymisen muuttamiseen ja ylläpitämiseen hyödyntäen Michien käyttäytymisen muuttamisen tekniikoiden taksonomiaa sekä Robinsonin ja Bellottin pelillistämistaksonomiaa. Seuraavaksi luodaan uusi viitekehys, joka perustuu olemassa olevaan tietoon, kokemuksiin ja teoriaan konstruktiivisella tutkimusotteella, käyttäen myös autoetnografisen tutkimusotteen piirteitä.
Tulosten perusteella tutkitut sovellukset eivät hyödynnä näitä taksonomioita läheskään niin hyvin kuin voisivat. Vähemmän kuin 10 % mahdollisista käyttäytymisen muuttamisen tekniikoista ja vähemmän kuin 15 % mahdollisista pelillistämispiirteistä oli käytetty. Tämä osoittaa selvän tarpeen paremmin suunnitelluille sovelluksille, jotka ottavat nämä tekniikat ja piirteet enemmän huomioon. Tämän työn helpottamiseksi kehitettiin BC-TIP, “the Behavior Change Techniques Intervention Process” eli käyttäytymisen muuttamisen tekniikoiden interventioprosessi –viitekehys. Tämä kehys tarjoaa visuaalisen ja narratiivisen ohjeistuksen näiden tekniikoiden käyttöön, jolloin eri ammattiryhmien, kuten terveydenhuollon ja sovellussuunnittelun edustajien, on helpompi käyttää niitä omiin tarkoituksiinsa.
Digitaaliset elementit ovat yleistymässä terveydenhuollossa. Mobiilisovellukset ovat yksi näistä elementeistä. Jo 70 % Suomen väestöstä omistaa älypuhelimen. Nämä laitteet ovat usein käyttäjänsä välittömässä läheisyydessä; taskussa tai laukussa ne ovat helposti ja nopeasti käytettävissä eri tarkoituksiin. Siitä syystä ne voivat osoittautua hyödyllisiksi työkaluiksi henkilökohtaisessa terveydenhoidossa ja kroonisten sairauksien omahoidossa, kuten ruokavalioon ja liikuntasuorituksiin liittyvien asioiden kirjaamisessa tai eri sairauksiin liittyvien arvojen, kuten verensokerin tai verenpaineen seurannassa. Ne mahdollistavat myös vuorovaikutuksen terveydenhuollon ammattilaisten ja potilaiden välillä heidän jokapäiväisessä elämässään. Tämä vaatii hyvin suunniteltuja sovelluksia, jotka vaikuttavat terveyskäyttäytymiseen ja ovat houkuttelevia käyttää. Tutkimusten mukaan näin ei aina ole.
Tämä opinnäytetyö tutkii kroonisten sairauksien omahoidon kenttää, siinä käytettäviä mobiilisovelluksia ja sitä, miten ne hyödyntävät tunnettuja käyttäytymistä muokkaavia tekijöitä. Opinnäytetyön tarkoituksena on luoda uusi, käyttäytymisen muutosta tukeva työkalu moniammatilliseen käyttöön. Tämän saavuttamiseksi tutkitaan ja kvantifioidaan ensiksi nykyisiä, kroonisten sairauksien omahoitoon tarkoitettuja mobiilisovelluksia, ja kuvataan niiden hyödynnettävyyttä potilaan käyttäytymisen muuttamiseen ja ylläpitämiseen hyödyntäen Michien käyttäytymisen muuttamisen tekniikoiden taksonomiaa sekä Robinsonin ja Bellottin pelillistämistaksonomiaa. Seuraavaksi luodaan uusi viitekehys, joka perustuu olemassa olevaan tietoon, kokemuksiin ja teoriaan konstruktiivisella tutkimusotteella, käyttäen myös autoetnografisen tutkimusotteen piirteitä.
Tulosten perusteella tutkitut sovellukset eivät hyödynnä näitä taksonomioita läheskään niin hyvin kuin voisivat. Vähemmän kuin 10 % mahdollisista käyttäytymisen muuttamisen tekniikoista ja vähemmän kuin 15 % mahdollisista pelillistämispiirteistä oli käytetty. Tämä osoittaa selvän tarpeen paremmin suunnitelluille sovelluksille, jotka ottavat nämä tekniikat ja piirteet enemmän huomioon. Tämän työn helpottamiseksi kehitettiin BC-TIP, “the Behavior Change Techniques Intervention Process” eli käyttäytymisen muuttamisen tekniikoiden interventioprosessi –viitekehys. Tämä kehys tarjoaa visuaalisen ja narratiivisen ohjeistuksen näiden tekniikoiden käyttöön, jolloin eri ammattiryhmien, kuten terveydenhuollon ja sovellussuunnittelun edustajien, on helpompi käyttää niitä omiin tarkoituksiinsa.