Verosuunnittelu kuolinpesän osakkaan näkökulmasta : Case: Anttilan tila
Muhonen, Noora (2015)
Muhonen, Noora
Saimaan ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015090714367
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015090714367
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millaisia verosuunnittelun keinoja case-tilan kuolinpesän osakkailla on käytettävissä perinnön jakamiselle perittävän kuoleman jälkeen. Työ pyrki vertailemaan vaihtoehtoja kokonaisverorasituksen suhteen ja näkökulmaksi valikoitui kuolinpesän osakkaan eli verovelvollisen näkökulmasta edullisin vaihtoehto.
Teoriaosan aluksi esiteltiin lyhyesti perintöoikeuden lähtökohdat perillispiirin muodostumisesta sekä kuolinpesän hallinnasta, jotta aiheesta tietämätönkin pystyy ymmärtämään ja mahdollisesti hyödyntämään työn esittelemiä vero-suunnittelun keinoja. Lähtökohtien jälkeen perehdyttiin perintöverotukseen ja vainajan kuoleman jälkeisiin verosuunnittelun vaihtoehtoihin. Verosuunnittelun vaihtoehtoja sovellettiin case-tapauksen kuolinpesään ja erilaiset laskuesimerkit havainnollistivat niiden vaikutukset.
Maallikolla on hyvä olla jonkinlainen tietämys verosuunnittelusta, sillä vuosi-kymmenten aikana suomalaisten varallisuus on kasvanut, mikä näkyy myös suurempina perintöinä. Opinnäytetyö osoitti, että verosuunnittelulla pystytään laillisin keinoin saavuttamaan huomattaviakin verosäästöjä, mikäli toimitaan oikeaan aikaan oikealla tavalla. Säästöt koskevat kokonaisverorasitusta, jolloin perintäveron lisäksi on huomioitava muutkin verolajit, kuten luovutusvoitto- sekä varainsiirtovero. Vaihtoehtoisia verosuunnitteluntapoja on monia eikä työ pyrkinyt osoittamaan vain yhtä oikeaa ratkaisua. Perinnönjako on ensisijaisesti tunnekysymys, joten mahdollisimman pienet veroseuraamukset eivät aina ole tärkein kriteeri jäämistöä jakaessa.
Työn lähteinä käytettiin lainsäädäntöä, josta tärkeimmät olivat perintökaari sekä perintö- ja lahjaverolaki. Lisäksi aineistona oli verohallinnon ohjeita sekä alan kirjallisuutta.
Teoriaosan aluksi esiteltiin lyhyesti perintöoikeuden lähtökohdat perillispiirin muodostumisesta sekä kuolinpesän hallinnasta, jotta aiheesta tietämätönkin pystyy ymmärtämään ja mahdollisesti hyödyntämään työn esittelemiä vero-suunnittelun keinoja. Lähtökohtien jälkeen perehdyttiin perintöverotukseen ja vainajan kuoleman jälkeisiin verosuunnittelun vaihtoehtoihin. Verosuunnittelun vaihtoehtoja sovellettiin case-tapauksen kuolinpesään ja erilaiset laskuesimerkit havainnollistivat niiden vaikutukset.
Maallikolla on hyvä olla jonkinlainen tietämys verosuunnittelusta, sillä vuosi-kymmenten aikana suomalaisten varallisuus on kasvanut, mikä näkyy myös suurempina perintöinä. Opinnäytetyö osoitti, että verosuunnittelulla pystytään laillisin keinoin saavuttamaan huomattaviakin verosäästöjä, mikäli toimitaan oikeaan aikaan oikealla tavalla. Säästöt koskevat kokonaisverorasitusta, jolloin perintäveron lisäksi on huomioitava muutkin verolajit, kuten luovutusvoitto- sekä varainsiirtovero. Vaihtoehtoisia verosuunnitteluntapoja on monia eikä työ pyrkinyt osoittamaan vain yhtä oikeaa ratkaisua. Perinnönjako on ensisijaisesti tunnekysymys, joten mahdollisimman pienet veroseuraamukset eivät aina ole tärkein kriteeri jäämistöä jakaessa.
Työn lähteinä käytettiin lainsäädäntöä, josta tärkeimmät olivat perintökaari sekä perintö- ja lahjaverolaki. Lisäksi aineistona oli verohallinnon ohjeita sekä alan kirjallisuutta.