Pysyvää tietomalliosaamista rakennusalan toimijoille Etelä-Karjalassa : tietomallinnuksen käyttö päiväkotihankkeessa
Lehtoviita, Timo (2015)
Lehtoviita, Timo
Editoija
Saimaan ammattikorkeakoulu
Saimaan ammattikorkeakoulu
2015
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-7055-13-7
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-7055-13-7
Tiivistelmä
Etelä-Karjalassa toteutettiin vuosina 2012–2014 ”Pysyvää tietomalliosaamista rakennusalan toimijoille Etelä-Karjalassa” -kehityshanke, jonka työnimi on TOKAprojekti. Sen toteutuksesta vastasi Saimaan ammattikorkeakoulu. Tavoitteena oli luoda rakentamisen tietomallintamisen osaamisverkosto, ja sen avulla saada pysyvä osaamispohja tietomallipohjaiselle toimintatavalle rakennusalalle Etelä-Karjalassa. Projektin toisena päätavoitteena oli tilaajaorganisaatioiden tiedon ja ymmärryksen lisääminen tietomallien hyödyistä. Projekti keskittyy talonrakennusalan tietomallintamiseen ja siinä on mukana 17 rakennusalan toimijaa. Oleellisena osana hanketta on testata Yleisten tietomallivaatimusten 2012 (YTV 2012)mukaista tietomallipohjaista toimintatapaa ja -prosessia todellisissa rakennushankkeissa. Yhdeksi pilottikohteeksi valittiin Lappeenrannan kaupungin Myllymäen päiväkotikoulu- rakennushanke. Hankkeen tilaaja ja rakennuttaja on Lappeenrannan kaupungin tilakeskus, joka oli myös TOKA-projektin osanottaja.
Tässä raportissa kuvataan hankkeessa tehtyjä tietomallipohjaisen prosessin toimenpiteitä ja saatuja kokemuksia sekä esitetään kehittämis- ja parannusehdotuksia
käytettäessä tietomallinnusta päiväkotihankkeessa. Tarkastelu rajautuu hankkeen niihin vaiheisiin, joita voitiin seurata TOKA-projektin toteutusaikana eli suunnittelun valmisteluun, ehdotussuunnitteluun, yleissuunnitteluun ja toteutussuunnitteluun.
Tilaaja teki päätöksen tietomallintamisesta hankesuunnittelun loppuvaiheessa jälkeen ennen suunnittelijoiden valintaa. Suunnittelulle asetettiin YTV 2012:n mukaiset vaatimukset tietomallipohjaista suunnittelua, tietomallien sisältöjä ja tarkkuustasoja kuvaavien dokumenttien avulla. Suunnittelu tilattiin suunnitteluryhmältä. Hankkeen tietomalli-koordinaattorina toimi pääsuunnittelijaksi nimetty arkkitehtisuunnittelija, jonka vastuulla oli tietomalli-pohjaisen toimintatavan ohjaussekä eri mallien yhdistelmämallien tarkastus. Mallinnus käynnistettiin mallinnuksen aloituskokouksella. Jokainen suunnitteluosapuoli tuotti omalla mallinnusohjelmallaan ifc-mallin projektipankkiin muiden tahojen käyttöön. Tilaaja ja käyttäjä tutkivat malleja katseluohjelmilla ja antoivat niistä palautetta suunnittelijoille. Erikoissuunnittelijat käyttivät arkkitehtimallia lähtötietona omassa mallinnuksessa. Tietomallikoordinaattori teki erikoissuunnittelijoiden mallien ja arkkitehtimallin yhteensovitusta Solibri Model Checker -ohjelmalla.
Suunnittelu tilaaminen tietomallipohjaisena yhdeltä suunnitteluryhmältä osoittautui hyväksi toimintatavaksi. Eri osapuolet kokivat mallinnuksen hyödylliseksi oman tehtävän sekä hankkeen kokonaisuuden kannalta. Mallinnusprosessissa korostui arkkitehtimallin keskeinen rooli. Kaikki osapuolet korostivat tietomallikoordinoinnin keskeistä merkitystä. Pääsuunnittelijan ja tietomallikoordinaattorin tehtävien keskittäminen arkkitehtisuunnittelijalle oli toimiva ratkaisu. Tilaaja ja käyttäjä kokivat mallien käytön hyödylliseksi erityisesti niiden havainnollisuuden takia. Yleiset tietomallivaatimukset (YTV 2012) olivat merkittävä lähtökohta tilaajan määritettäessä suunnitteluryhmälle tietomallien sisältöjä ja mallinnukseen liittyviä vaatimuksia sekä kehitettäessä tietomallipohjaisen prosessin laadunvarmistusta.
Tässä raportissa kuvataan hankkeessa tehtyjä tietomallipohjaisen prosessin toimenpiteitä ja saatuja kokemuksia sekä esitetään kehittämis- ja parannusehdotuksia
käytettäessä tietomallinnusta päiväkotihankkeessa. Tarkastelu rajautuu hankkeen niihin vaiheisiin, joita voitiin seurata TOKA-projektin toteutusaikana eli suunnittelun valmisteluun, ehdotussuunnitteluun, yleissuunnitteluun ja toteutussuunnitteluun.
Tilaaja teki päätöksen tietomallintamisesta hankesuunnittelun loppuvaiheessa jälkeen ennen suunnittelijoiden valintaa. Suunnittelulle asetettiin YTV 2012:n mukaiset vaatimukset tietomallipohjaista suunnittelua, tietomallien sisältöjä ja tarkkuustasoja kuvaavien dokumenttien avulla. Suunnittelu tilattiin suunnitteluryhmältä. Hankkeen tietomalli-koordinaattorina toimi pääsuunnittelijaksi nimetty arkkitehtisuunnittelija, jonka vastuulla oli tietomalli-pohjaisen toimintatavan ohjaussekä eri mallien yhdistelmämallien tarkastus. Mallinnus käynnistettiin mallinnuksen aloituskokouksella. Jokainen suunnitteluosapuoli tuotti omalla mallinnusohjelmallaan ifc-mallin projektipankkiin muiden tahojen käyttöön. Tilaaja ja käyttäjä tutkivat malleja katseluohjelmilla ja antoivat niistä palautetta suunnittelijoille. Erikoissuunnittelijat käyttivät arkkitehtimallia lähtötietona omassa mallinnuksessa. Tietomallikoordinaattori teki erikoissuunnittelijoiden mallien ja arkkitehtimallin yhteensovitusta Solibri Model Checker -ohjelmalla.
Suunnittelu tilaaminen tietomallipohjaisena yhdeltä suunnitteluryhmältä osoittautui hyväksi toimintatavaksi. Eri osapuolet kokivat mallinnuksen hyödylliseksi oman tehtävän sekä hankkeen kokonaisuuden kannalta. Mallinnusprosessissa korostui arkkitehtimallin keskeinen rooli. Kaikki osapuolet korostivat tietomallikoordinoinnin keskeistä merkitystä. Pääsuunnittelijan ja tietomallikoordinaattorin tehtävien keskittäminen arkkitehtisuunnittelijalle oli toimiva ratkaisu. Tilaaja ja käyttäjä kokivat mallien käytön hyödylliseksi erityisesti niiden havainnollisuuden takia. Yleiset tietomallivaatimukset (YTV 2012) olivat merkittävä lähtökohta tilaajan määritettäessä suunnitteluryhmälle tietomallien sisältöjä ja mallinnukseen liittyviä vaatimuksia sekä kehitettäessä tietomallipohjaisen prosessin laadunvarmistusta.