Pientalon perustusten tutkimus ja korjaussuunnitelma
Seppä-Murto, Marko (2015)
Seppä-Murto, Marko
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015090314308
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015090314308
Tiivistelmä
Rakennustekniikan alan YAMK-opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää 1930-luvulla rakennetun pientalon perustusten kuivauksen mahdollisuuksia. Lisäksi selvitettiin rakenteiden kuntoa sekä maan alapuolisten rakenteiden rakenneratkaisuja. Tutkimuksella pyrittiin selvittämään millainen perustusrakenne todellisuudessa on. Lisäksi tutkittiin perustusten korjausmahdollisuuksia sekä sitä, onko perustusten korjaamiselle tarvetta.
Tutkimusten tuotoksena saatiin perustusten kuntotutkimus ja ehdotukset korjausratkaisuiksi. Työssä hyödynnettiin aiempaa tutkimusta, valokuvamateriaalia, piirustuksia sekä muita dokumentteja aiemmista korjaustoimenpiteistä.
Tutkimusmenetelmänä oli aistivarainen tarkastelu sekä osittainen rakenteiden purkaminen. Rakenteiden purkamisen tarkoituksena oli saada mahdollisimman hyvä ja kattava kokonaisnäkemys rakenteiden kunnosta.
Tutkimus osoitti, että rakenteissa oli silminnähden kosteutta. Kosteus ilmeni tummina läiskinä betonin pinnalla. Lisäksi kosteus oli aiheuttanut alapohjarakenteiden tuulensuojalevyihin tummia läiskiä, joita voidaankin pitää alkavina mikrobikasvustoina. Tämä siis osoitti, että tuulettuvan alapohjan osalla oli kosteutta. Perustuksista olevat lähtötiedot olivat puutteellisia ja tutkimuksen edetessä kävi ilmi, että rakennuksesta puuttui anturarakenne, vaikka se oli piirustuksiin piirretty.
Suomessa on paljon pientaloja, joissa peruskorjaus ja perusparannus ovat aiheellisia. Kustannustehokkaiden ja oikeiden korjaustapojen löytämiseksi on tehtävä suunnitelmallista työtä. Tästä syystä rakennusala tarvitsee enemmissä määrin asiantuntevaa henkilöstöä tutkimukseen ja em. korjaustapojen löytämiseen.
Tutkimusten tuotoksena saatiin perustusten kuntotutkimus ja ehdotukset korjausratkaisuiksi. Työssä hyödynnettiin aiempaa tutkimusta, valokuvamateriaalia, piirustuksia sekä muita dokumentteja aiemmista korjaustoimenpiteistä.
Tutkimusmenetelmänä oli aistivarainen tarkastelu sekä osittainen rakenteiden purkaminen. Rakenteiden purkamisen tarkoituksena oli saada mahdollisimman hyvä ja kattava kokonaisnäkemys rakenteiden kunnosta.
Tutkimus osoitti, että rakenteissa oli silminnähden kosteutta. Kosteus ilmeni tummina läiskinä betonin pinnalla. Lisäksi kosteus oli aiheuttanut alapohjarakenteiden tuulensuojalevyihin tummia läiskiä, joita voidaankin pitää alkavina mikrobikasvustoina. Tämä siis osoitti, että tuulettuvan alapohjan osalla oli kosteutta. Perustuksista olevat lähtötiedot olivat puutteellisia ja tutkimuksen edetessä kävi ilmi, että rakennuksesta puuttui anturarakenne, vaikka se oli piirustuksiin piirretty.
Suomessa on paljon pientaloja, joissa peruskorjaus ja perusparannus ovat aiheellisia. Kustannustehokkaiden ja oikeiden korjaustapojen löytämiseksi on tehtävä suunnitelmallista työtä. Tästä syystä rakennusala tarvitsee enemmissä määrin asiantuntevaa henkilöstöä tutkimukseen ja em. korjaustapojen löytämiseen.