Kaitveden kalaston seuranta vuosina 2005-2013
Muhonen, Eetu; Kytönen, Juho (2015)
Muhonen, Eetu
Kytönen, Juho
Turun ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015082114073
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015082114073
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on esitellä ja tulkita Kaitvedellä toteutettuja koekalastuksia vuosilta 2005–2013 sekä selvittää mahdollisia muutoksia alueen kalastossa. Lisäksi tavoitteena oli tarkastella tarkemmin muutoksia ahvenpopulaatioissa näistä mitattujen yksityiskohtaisempien tietojen perusteella ja verrata näitä muutoksia ja koekalastusten tuloksia kahteen muuhun vertailualueeseen, Brunskäriin ja Helsinkiin.
Turun ammattikorkeakoulu toteutti koekalastukset HELCOM:in Fish Pro II -työryhmän koordinoimana. Koekalastuksissa käytettiin Coastal survey net -yleiskatsausverkkoja, joilla kalastettiin neljässä eri syvyysvyöhykkeessä, 0–3 m, 3–6 m, 6–10 ja 10–20 m. Kalastukset suoritettiin elokuun lopun ja syyskuun alun välisenä ajankohtana. Saalis käsiteltiin ja kirjattiin verkko- ja silmäkokokohtaisesti lajeittain. Kokonaismassa ja kalojen lukumäärä pituusluokittain kirjattiin lajikohtaisesti. Lisäksi ahvenilta (Perca fluviatilis) mitattiin yksityiskohtaisempia tietoja tarkempia selvityksiä varten. Iät ahvenilta määritettiin yleensä operculumeista ja epäselvissä tapauksissa lisäksi sagitta-otoliitista.
Koekalastuksissa saatiin yhteensä 18 eri lajia, joista yleisimmät olivat ahven (Perca fluviatilis), särki (Rutilus rutilus), pasuri (Blicca bjoerkna) ja kuha (Sander lucioperca). Peto- ja särkikalojen määrän suhde muuhun kalastoon näytti vuosittaisista vaihteluista huolimatta säilyneen samalla tasolla koko seuranta-ajan. Petokalojen osuus oli keskimäärin 11 % ja särkikalojen osuus 65 %. Koekalastusten tulosten vertailu kahteen muuhun alueeseen, Brunskäriin ja Helsinkiin, osoitti alueiden kalastossa olevan suuria eroavaisuuksia. Myös kalaston muutoksissa havaittiin poikkeavaisuuksia.
Kaitveden ahvensaaliiden havaittiin kasvaneen koko yhdeksän vuoden kalastusten ajan. Myös ahventen keskipaino, keskipituus sekä yli 20 cm pitkien yksilöiden osuus saaliista kasvoivat koko seurannan ajan. Enemmistö seurannan aikana saaduista ahvenista oli 10–13 cm:n pituisia ja 1–4 vuoden ikäisiä.
Turun ammattikorkeakoulu toteutti koekalastukset HELCOM:in Fish Pro II -työryhmän koordinoimana. Koekalastuksissa käytettiin Coastal survey net -yleiskatsausverkkoja, joilla kalastettiin neljässä eri syvyysvyöhykkeessä, 0–3 m, 3–6 m, 6–10 ja 10–20 m. Kalastukset suoritettiin elokuun lopun ja syyskuun alun välisenä ajankohtana. Saalis käsiteltiin ja kirjattiin verkko- ja silmäkokokohtaisesti lajeittain. Kokonaismassa ja kalojen lukumäärä pituusluokittain kirjattiin lajikohtaisesti. Lisäksi ahvenilta (Perca fluviatilis) mitattiin yksityiskohtaisempia tietoja tarkempia selvityksiä varten. Iät ahvenilta määritettiin yleensä operculumeista ja epäselvissä tapauksissa lisäksi sagitta-otoliitista.
Koekalastuksissa saatiin yhteensä 18 eri lajia, joista yleisimmät olivat ahven (Perca fluviatilis), särki (Rutilus rutilus), pasuri (Blicca bjoerkna) ja kuha (Sander lucioperca). Peto- ja särkikalojen määrän suhde muuhun kalastoon näytti vuosittaisista vaihteluista huolimatta säilyneen samalla tasolla koko seuranta-ajan. Petokalojen osuus oli keskimäärin 11 % ja särkikalojen osuus 65 %. Koekalastusten tulosten vertailu kahteen muuhun alueeseen, Brunskäriin ja Helsinkiin, osoitti alueiden kalastossa olevan suuria eroavaisuuksia. Myös kalaston muutoksissa havaittiin poikkeavaisuuksia.
Kaitveden ahvensaaliiden havaittiin kasvaneen koko yhdeksän vuoden kalastusten ajan. Myös ahventen keskipaino, keskipituus sekä yli 20 cm pitkien yksilöiden osuus saaliista kasvoivat koko seurannan ajan. Enemmistö seurannan aikana saaduista ahvenista oli 10–13 cm:n pituisia ja 1–4 vuoden ikäisiä.