Tekonurmien käyttömahdollisuudet rakennetussa ympäristössä
Paakkunainen, Kirsi (2015)
Paakkunainen, Kirsi
Hämeen ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015070513820
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015070513820
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheen taustalla on kiinnostus saada rakennetut viheralueet huolitellumman näköisiksi ja siten viihtyisämmiksi vähemmällä työpanoksella. Opinnäytetyön tarkoituksena on kerätä tietoa tekonurmista opetuskäyttöön. Opinnäytetyössä tarkastellaan tekonurmen käyttömahdollisuuksia, asennettavuutta ja ylläpidon tarpeita rakennetussa ympäristössä. Näkökulmana on julkisyhteisö. Urheilukenttäkäyttö on suljettu opinnäytetyön ulkopuolelle. Opinnäytetyön tilaaja on puolueeton Hämeen ammattikorkeakoulun Lepaan toimipiste.
Tiedonhakuongelmana oli suomenkielisen tiedon vähyys tekonurmen käytöstä viheralueilla. Teoriapohjana ovat pääasiassa ulkomaisten ja suomalaisten tekonurmivalmistajien ja tavarantoimittajien kotisivut, esitteet ja työntekijöiltä saadut tiedonannot sekä InfraRYL 2012. Tietoa saatiin myös muutamista opinnäytetöistä. Suomalaisista esimerkkikohteista, joissa on hyödynnetty tekonurmea, sai konkreettista tietoa vierailemalla paikan päällä. Teemahaastatteluilla saatiin asiantuntijoilta kokemuksia ja lisätietoja tekonurmesta.
Opinnäytetyön pohjalta voidaan sanoa, että Suomessa tekonurmen käyttö ei ole vielä monipuolista julkisyhteisöissä. Tekonurmen käyttö on urheilukenttien lisäksi suosituinta lähiliikuntapaikoilla ja leikkipaikoilla. Viitteitä tuli käytön monipuolistumisesta myös kadunrakennuskohteisiin. Tekonurmen parhaimpia puolia ovat helppohoitoisuus, kulutuskestävyys, monikäyttöisyys, hinta ja vedenläpäisevyys. Tekonurmi soveltuu hyvin kohteeseen, jonka halutaan olevan joko helppohoitoinen, kulutuksenkestävä, viihtyisä tai pehmeä.
Koska tekonurmi on otettu hyvin vastaan alan ammattilaisten keskuudessa, tulee tekonurmen vaatimukset ottaa huomioon viheraluekäytön näkökulmasta myös ammattikirjallisuudessa urheilukäytön lisäksi. Tekonurmen käyttöä tulisi lisätä kaupungeissa lisäämään vihreyttä, viihtyisyyttä ja läpäisevää pintaa.
Tiedonhakuongelmana oli suomenkielisen tiedon vähyys tekonurmen käytöstä viheralueilla. Teoriapohjana ovat pääasiassa ulkomaisten ja suomalaisten tekonurmivalmistajien ja tavarantoimittajien kotisivut, esitteet ja työntekijöiltä saadut tiedonannot sekä InfraRYL 2012. Tietoa saatiin myös muutamista opinnäytetöistä. Suomalaisista esimerkkikohteista, joissa on hyödynnetty tekonurmea, sai konkreettista tietoa vierailemalla paikan päällä. Teemahaastatteluilla saatiin asiantuntijoilta kokemuksia ja lisätietoja tekonurmesta.
Opinnäytetyön pohjalta voidaan sanoa, että Suomessa tekonurmen käyttö ei ole vielä monipuolista julkisyhteisöissä. Tekonurmen käyttö on urheilukenttien lisäksi suosituinta lähiliikuntapaikoilla ja leikkipaikoilla. Viitteitä tuli käytön monipuolistumisesta myös kadunrakennuskohteisiin. Tekonurmen parhaimpia puolia ovat helppohoitoisuus, kulutuskestävyys, monikäyttöisyys, hinta ja vedenläpäisevyys. Tekonurmi soveltuu hyvin kohteeseen, jonka halutaan olevan joko helppohoitoinen, kulutuksenkestävä, viihtyisä tai pehmeä.
Koska tekonurmi on otettu hyvin vastaan alan ammattilaisten keskuudessa, tulee tekonurmen vaatimukset ottaa huomioon viheraluekäytön näkökulmasta myös ammattikirjallisuudessa urheilukäytön lisäksi. Tekonurmen käyttöä tulisi lisätä kaupungeissa lisäämään vihreyttä, viihtyisyyttä ja läpäisevää pintaa.