”Se on aina niin kiinni siitä vuodesta ja ryhmästä” : Lastentarhanopettajien kokemuksia työhyvinvoinnista Tampereen kaupungin päiväkodeissa
Lamminaho, Terhi; Lehtiö, Essi (2015)
Lamminaho, Terhi
Lehtiö, Essi
Tampereen ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015061813582
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015061813582
Tiivistelmä
Idea opinnäytetyöhön lähti julkisuudessa paljon puhutusta työssä jaksamisesta sekä lastentarhanopettajan työn haasteellisuudesta. Suuntaa työlle antoi myös tekijöiden oma pätevöityminen lastentarhanopettajan työhön. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä näkyväksi lastentarhanopettajien henkilökohtaisia kokemuksia työhyvinvoinnista omassa työssään päiväkodissa, pohtia niiden mahdollisia yhteneväisyyksiä sekä nostaa esille sitä, miten lastentarhanopettajat kokevat, että heidän työtään tuetaan, ja miten sitä mahdollisesti voisi vielä kehittää parempaan suuntaan.
Työn teoriaosuudessa pääpaino on työhyvinvoinnin käsitteen kokonaisvaltaisessa kuvauksessa. Teoriaosuuteen sisältyy myös lastentarhanopettajan työn ammattikuvaus sekä työhyvinvoinnin tarkennettu käsittely juuri päiväkotimaailmassa. Itse tutkimustyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena tekemällä kuusi yksilöhaastattelua Tampereen kaupungin eri päiväkodeissa työskenteleville lastentarhanopettajille. Jokainen haastateltava sai haastattelukysymykset ennakkoon, voidakseen valmistautua haastatteluun. Opinnäytetyössä avattiin kattavasti haastatteluja. Aineistolähtöisessä sisällönanalyysissä tehdään yhteenveto haastattelun annista, siitä tehdään johtopäätöksiä sekä nostetaan esille mahdollisia kehitysehdotuksia ja korostetaan työpaikalla jo nyt olevia hyviä käytänteitä työhyvinvoinnin tukena.
Haastateltavat kokivat työhyvinvointinsa melko hyväksi. Yksilöllisiä eroavaisuuksia oli monien tekijöiden kohdalla, kuten työtiloissa ja omassa stressinhallinnassa. Monen kysymyksen kohdalla esille nousi, että työhyvinvoinnin eri osatekijöihin päiväkotimaailmassa vaikuttaa hyvin paljon se millaiseksi sekä lapsi- että työryhmä vuosittain muodostuu. Työpaikalta koettiin saavan tukea työhyvinvointiin, mutta paljon löytyi myös uusia mahdollisia tukimuotoja ja vanhojakin voisi aina vahvistaa. Haastateltavat tiedostivat hyvin, kuinka he itse voivat tukea omaa työhyvinvointiaan niin työssä kuin vapaa-ajalla.
Työn teoriaosuudessa pääpaino on työhyvinvoinnin käsitteen kokonaisvaltaisessa kuvauksessa. Teoriaosuuteen sisältyy myös lastentarhanopettajan työn ammattikuvaus sekä työhyvinvoinnin tarkennettu käsittely juuri päiväkotimaailmassa. Itse tutkimustyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena tekemällä kuusi yksilöhaastattelua Tampereen kaupungin eri päiväkodeissa työskenteleville lastentarhanopettajille. Jokainen haastateltava sai haastattelukysymykset ennakkoon, voidakseen valmistautua haastatteluun. Opinnäytetyössä avattiin kattavasti haastatteluja. Aineistolähtöisessä sisällönanalyysissä tehdään yhteenveto haastattelun annista, siitä tehdään johtopäätöksiä sekä nostetaan esille mahdollisia kehitysehdotuksia ja korostetaan työpaikalla jo nyt olevia hyviä käytänteitä työhyvinvoinnin tukena.
Haastateltavat kokivat työhyvinvointinsa melko hyväksi. Yksilöllisiä eroavaisuuksia oli monien tekijöiden kohdalla, kuten työtiloissa ja omassa stressinhallinnassa. Monen kysymyksen kohdalla esille nousi, että työhyvinvoinnin eri osatekijöihin päiväkotimaailmassa vaikuttaa hyvin paljon se millaiseksi sekä lapsi- että työryhmä vuosittain muodostuu. Työpaikalta koettiin saavan tukea työhyvinvointiin, mutta paljon löytyi myös uusia mahdollisia tukimuotoja ja vanhojakin voisi aina vahvistaa. Haastateltavat tiedostivat hyvin, kuinka he itse voivat tukea omaa työhyvinvointiaan niin työssä kuin vapaa-ajalla.