Marjasatojen tutkiminen ennallistamispoltetuilla alueilla
Rantala, Toni-Ville (2015)
Rantala, Toni-Ville
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015061013039
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015061013039
Tiivistelmä
Talousmetsien hoitaminen ja jatkuva metsien hyötykäyttö on ollut metsätalouden kulmakivi jo useamman vuosisadan ajan. Ihmisten asenteiden, sukupolvenvaihdoksien, ikääntyvien metsänomistajien ja metsäammattilaisten päivitetyn tiedon seurauksena metsä kiinnostaa ihmisiä yhä enemmän metsänä eikä niinkään rahan lähteenä. Metsästä saatavat marjat, sienet, käävät ja erilaiset kasvit nousevat koko ajan yhä arvokkaampaan asemaan kansalaisten arvoasteikolla.
Opinnäytetyö käsittelee kasvillisuuden, varsinkin mustikan- ja puolukanvarpujen peittävyyttä ennallistamispoltetulla alueella. Alkuperäinen suunnitelma oli toteuttaa tutkimus poiminta-punnitus periaatteella, mutta leuto ja vähä luminen talvi 2014 laski kesän marjasatoja suuresti. Marjojen niukkuuden takia opinnäytetyöni painopiste vaihtui marjojen mittaamisesta kasvillisuuden peittävyyden arvioimiseen. Tämä opinnäytetyö on ensimmäinen Metsähallituksen teettämä tutkimus, missä tutkitaan palon vaikutusta marjoihin ja niiden runsauteen.
Aineisto kerättiin viidestä eri paikasta Pihlajavedeltä, Kakonsalosta, Paistjärveltä, Puulavedeltä ja Repovedeltä. Tavoitteena oli selvittää miten ennallistamispoltto vaikuttaa marjasatoihin ja miten poltosta kulunut aika on siihen yhteydessä. Vertailu kohteiksi valikoitui polttoa vastaavalta metsätyypiltä olevat kontrollikoealat.
Tutkimus osoitti, että ennallistamispoltto vaikuttaa marjasatoihin myönteisesti ja lisää varpujen määrää alueella. Tärkeänä tekijän on se kuinka pitkä aika poltosta on ja kuinka voimakas palo on ollut.
Opinnäytetyö käsittelee kasvillisuuden, varsinkin mustikan- ja puolukanvarpujen peittävyyttä ennallistamispoltetulla alueella. Alkuperäinen suunnitelma oli toteuttaa tutkimus poiminta-punnitus periaatteella, mutta leuto ja vähä luminen talvi 2014 laski kesän marjasatoja suuresti. Marjojen niukkuuden takia opinnäytetyöni painopiste vaihtui marjojen mittaamisesta kasvillisuuden peittävyyden arvioimiseen. Tämä opinnäytetyö on ensimmäinen Metsähallituksen teettämä tutkimus, missä tutkitaan palon vaikutusta marjoihin ja niiden runsauteen.
Aineisto kerättiin viidestä eri paikasta Pihlajavedeltä, Kakonsalosta, Paistjärveltä, Puulavedeltä ja Repovedeltä. Tavoitteena oli selvittää miten ennallistamispoltto vaikuttaa marjasatoihin ja miten poltosta kulunut aika on siihen yhteydessä. Vertailu kohteiksi valikoitui polttoa vastaavalta metsätyypiltä olevat kontrollikoealat.
Tutkimus osoitti, että ennallistamispoltto vaikuttaa marjasatoihin myönteisesti ja lisää varpujen määrää alueella. Tärkeänä tekijän on se kuinka pitkä aika poltosta on ja kuinka voimakas palo on ollut.